Skip to main content

Meille on tullut paljon kysymyksiä liittyen mediassa liikkuneisiin huhuihin.
Tässä vastauksia kysymyksiin, joita meille on esitetty HIFK Fotboll AB:n sijoittaja-tilanteesta.

EDIT klo 21.00:

Viestintä on vaikea laji. Pyrimme vastaamaan kaikkiin kysymyksiin, ja kaikki tässä artikkelissa esitetyt kysymykset ovat tulleet meille meilinä. Vastasimme artikkelin aikaisemmassa versiossa myös yksinkertaisiin kysymyksiin joita meille esitettiin, esim. ”osaatteko googlata?”. Jätimme kysymykset mahdollisuuksien mukaan alkuperäiseen muotoon. Näin ei jälkikäteen katsottuna olisi kannattanut tehdä. Se koettiin ylimieliseksi. Tämä ei ollut tarkoituksemme. Tästä versiosta olemme yrittäneet poistaa kaikki ylimääräiset ja/tai turhat sanat.

Otan hallituksen puheenjohtajana tästä viestintämokasta vastuun. Yritämme jatkossa tehdä paremmin.

Christoffer Perret


1. Missä tilassa sijoitusprosessi nyt on?

Neuvottelemme useamman sijoittajan kanssa. Neuvottelut ovat pitkällä, mutta eivät maalissa.
Tällaisissa neuvotteluissa pätee vanha totuus: ”Mikään ei ole sovittu, ennen kuin kaikki on sovittu.”
Sen takia emme voi vielä tiedottaa neuvottelujen lopputuloksesta, kun lopputulosta ei vielä ole.

2. Tarkistatteko sijoittajien taustoja?

Jokaisen sijoittajaehdokkaan tausta käydään läpi. Emme etene neuvotteluihin, tai neuvotteluissa, jos eteen tulee hämäryyksiä. Hämäryyteen laskemme 1) laittomuudet, 2) FIFA:n, UEFA:n tai kansallisten liittojen sääntöjen rikkomukset (isot sellaiset), 3) matchfixing-asiat, 4) doping-asiat, 5) rahanpesu-asiat yms.

Todisteeksi hämäryyksistä ei sen sijaan riitä pelkkä väite siitä, että joku ei pidä kyseisestä toimintatavasta.
Yritämme tietenkin selvittää, pitävätkö väitteet paikkaansa, jos emme ole jo kyseistä asiaa selvittäneet.

Taustaselvityksissä pitää tietenkin aina muistaa se, että vain selkeä todiste laittomuuksista antaa selkeän tuloksen. Jos taustaselvitys on ”emme löytäneet mitään”, se ei tarkoita, että ei olisi mitään löydettävissä. Näin yleisellä tasolla. Siksi teemme taustaselvitykset aina useamman tahon kautta.

3. Saavatko mahdolliset uudet omistajat tehdä mitä lystäävät?

Kyllä ja ei. Me etsimme isoa sijoitusta. Kukaan ei laita tällaisia rahoja kiinni toimintaan, johon he eivät voi tarpeen vaatiessa vaikuttaa. Eli kyllä, mutta:
Toisaalta ei, koska 1) osakeyhtiölaki asettaa tietyt määräenemmistövaatimukset isoille päätöksille, ja 2) me teemme osakassopimuksen, joka määrittelee missä asioissa pitää vallita yksimielisyys emoseura HIFK Soccer rf:n ja uusien sijoittajien välillä.

Määräenemmistövaatimus (2/3) koskee yhtiöjärjestyksen muuttamista, maksuttomien uusien osakkeiden antamista, yms.

HIFK Soccer rf tulee pitämään vähintään 35% yhtiön osakkeista (joka on enemmän kuin 1/3). Näin ollen, ilman HIFK Soccer rf:n edustajien suostumusta isoja muutoksia ei voi tehdä. Lisäksi yhtiötä sitoo Palloliiton alaisuudessa oleva yhteistyösopimus HIFK Fotboll Ab:n ja HIFK Soccer rf:n välillä, sekä brändi ja nimi, jotka tulevat ”emo-IFK:lta”.

Osakas-sopimuksessa taas sovitaan sitovasti siitä, miten isot osakkaat toimivat yhtiön asioissa; kuka saa hallituspaikkoja, ja mitenkin, miten päätetään budjetista, miten osinkopäätöksiä tehdään, mitä tapahtuu, jos joku haluaa myydä, kuka/ketkä saavat päättää mistäkin, jne.

Juuri nämä neuvottelut ovat ne, jotka pitkälti määrittävät minkälaista tuleva yhteistyö on, ja mihin suuntaan laiva kääntyy. Siksi ne kestävät pitkään.
Kaikkien uusien sijoittajien pitää ne yksimielisesti hyväksyä, muuten sopimusta ei synny.

Paras lopputulos on, jos sekä uudet että vanhat omistajat, että yhtiö itsessään voi hyvin, ja jos sopimukset saadaan sellaiseen muotoon, että kaikki hyötyvät, jos yhtiö menestyy kentällä ja taloudellisesti.

4. Onko uusia omistajia useampia?

Tällä hetkellä näyttää siltä. Tämän hetken neuvotteluissa on mukana sekä suomalaisia että ulkomaalaisia.

5. Miksi ulkomaalaisia? Miksi ei pelkästään suomenruotsalaista/stadilaista/IFK:laista rahaa?

Olemme useamman vuoden ajan olleet avoimia sen suhteen, että etsimme sijoittajia.
Viime kesänä avasimme mahdollisuuden saada enemmistöosuuden osakeyhtiöstä sijoittamalla enemmän.

Olemme käyneet keskusteluja suomenruotsalaisten, IFK:laisten, stadilaisten, ja muitten suomalaisten kanssa. Olemme peräänkuuluttaneet sijoittajia lehdistössä, somessa, ja suoraan ottamalla yhteyttä. Olemme jututelleet pankkiiriliikkeitten edustajia, ja kysyneet kavereilta.
Jonkinlaista kiinnostusta on ollut, mutta liiketoimintana suomalainen jalkapallo on nähty liian riskialttiina. Ensisijainen vaihtoehtomme oli löytää n. 15–20 suomalaisen sijoittajan ryhmä, joka kantaisi tämän yhdessä. Sitä porukkaa emme ole ainakaan vielä saaneet kasaan.

Ulkomailta sen sijaan on ollut paljon kiinnostusta. Jalkapallo kansainvälistyy ja ketjuuntuu. Useat seurat toimivat yhteistyössä. Ulkomaiset sijoittajat näkevät Suomen pienenä jalkapallomaana, joka on kuitenkin sopimuksiin perustuva turvallinen maa. Pääsy eurokentille on Suomen kautta mahdollista paljon pienemmällä satsauksella kuin muista Pohjoismaista.
Ulkomaisilla sijoittajilla on usein myös paljon jalkapalloliiketoiminnan osaamista mukanaan.

Tietenkin tuttu, seuran valmiiksi tunteva sijoittaja herättää luonnollisesti vähemmän pelkoa. Tuntematon on aina vieras, ja luottamus rakentuu ajan myötä. Olemme kuitenkin ennakkoluulottomasti lähteneet katsomaan kaikkien sijoittajien ehdotuksia (kohdan 2. rajoitteiden puitteissa) asuin- ja synnyinmaasta riippumatta.

6. Mitä HIFK Fotboll Ab aikoo tehdä rahalla?

Haluamme vahvistaa yhtiön selkärankaa myynnin ja markkinoinnin puolella.
Ulkomaiset sijoittajat haluavat lisäksi vahvistaa urheilupuolta, niin että HIFK menestyisi paremmin, ja myynti & markkinointi olisi helpompaa.

Tulemme palkkaamaan väkeä toimistolle. Tulemme panostamaan markkinointiin.
Tulemme vahvistamaan urheilupuolta. HIFK kuuluu pitkässä juoksussa korkeimmalle sarjatasolle, ja sen yläpäähän.

7. Tuleeko HIFK:hon ”pelaajarulettia”?

Kansainvälinen jalkapalloliiketoiminta perustuu pelaajakauppoihin ja kilpailurahoihin. Suomessa taloudellisesti kannattava(t) seura(t) tekee/tekevät tuloksensa pitkälti pelaajakaupoilla ja ”europeli-rahoilla”.

Vuonna 2018 Ykkösessä HIFK Fotboll Ab:llä oli n. 50 sopimuspelaajaa. Osa heistä pelasi edustusjoukkueessa, osa välillä kakkosjoukkueessa, osa ainoastaan kakkosjoukkueessa, ja osa oli lainalla muissa seuroissa. HIFK:hon on viimeisten 5 vuoden aikana tullut pelaajia lainalle, lähtenyt pelaajia lainalle, ja HIFK:sta on samana aikana myyty muutama pelaaja. Jos tämä on pelaajarulettia, niin kyllä, tämä tulee jatkumaan.
Ja ”pelaajaruletti” tulee ehkä ”kiihtymäänkin” (niin kuin yksi kysymys kuului), koska kansainvälinen pelaajamarkkina on valtavasti Suomen markkinoita isompi.

8. Miksi emme säilytä itsenäisyyttä ja päätöksentekoa omissa käsissä?

Tähän kysymykseen liittyy usein jatko: ”voidaan pelata vaikka aladivaria kunhan IFK on IFK”.

Mielenkiintoinen vaihtoehto olisi tietenkin, jos joku lahjoittaisi kaiken pääoman mitä me tarvitsemme pitkälle tulevaisuuteen, eikä haluaisi sanavaltaa.

Ja jos pääomaa ei ole, niin aladivari on tosiaankin se vaihtoehto. Veikkausliigassa pelaaminen ei ole ilmaista, ja se vaatii tietynlaista pääomaa – joko mesenaattia joka kattaa kaikki tappiot, valmista organisaatiota, tai jotain muuta. Kasvuun liittyy aina pääoman tarve. Pääsimme melkein vaadittavalle tasolle vuonna 2017, mutta putoaminen Veikkausliigasta aiheutti isoa tappiota taloudellisesti.

Hallitus on arvioinut asian niin, että HIFK kuuluu ylemmille sarjatasoille, eikä aladivariin. Aladivarista löytyy harrastelijajoukkueita myös IFK:lla. Mutta HIFK on siitä ainutlaatuinen yleisseura, että sillä on joukkue korkeimmalla sarjatasolla melkein kaikissa lajeissa, joissa HIFK- pelaa/kilpailee.

Kuherruskuukausi on ohi. HIFK:n on kehityttävä ja kasvettava.

9. Milloin tämä on maalissa?

Sitten kun kaikesta on sovittu, olemme nähneet ketkä ovat vielä kiinnostuneita sijoittamaan, ja kaikkien nimet on paperilla.

Sen jälkeen voimme tiedottaa.