Viime marraskuussa HIFK:n päävalmentajan tehtävät vastaanottanut Jani Honkavaara ehti
pelaajana tahkota maamme ylimpiä sarjoja pitkälle toistakymmentä
vuotta. Kolme vuotta sitten ”Honsu” siirtyi kuitenkin kentän laidalle.
Hän luotsasi FC Viikinkien reservijoukkuetta kaudella 2007 ja siirtyi
sitten kahden vuoden ajaksi seuran edustusjoukkueen valmennustiimiin Toni Korkeakunnaksen
alaisuuteen. Pätevyyttä on kertynyt myös mm. hiljattain suoritetun
A-valmentajatutkinnon muodossa. Siviiliammatiltaan Honkavaara, 34, on
äidinkielen opettaja.
Kuinka HIFK:n harjoituskausi on päävalmentajan näkemyksen mukaan sujunut?
– Harjoituskausi on sujunut vaihtelevasti. Välillä olen ollut
hommaan todella tyytyväinen, toisinaan taas en. Tammi- ja helmikuun
harjoittelu ei vastannut tavoitteita mutta maalis- ja huhtikuu ovat
sujuneet hyvin. Sama pätee myös harjoitusotteluihin. Vasta
maalis-huhtikuussa olemme pystyneet toteuttamaan niitä pelillisiä
asioita joita olen halunnut tammikuusta asti nähdä. Olemme siis
hiukkasen myöhässä, mutta toivon että muutkin jengit ovat…
Mitkä asiat HIFK:n pelissä ovat jo kunnossa ja missä asioissa on vielä parantamista?
– Melkein kaikessa on yhä tekemistä. Puolustaminen on ollut
harjoittelussa koko ajan paljon esillä mutta siinä on edelleen
korjattavaa. Hyökkääminen sujuu ajoittain – tarpeeksi monipuolista se
ei kuitenkaan vielä ole. Kaikki nämä asiat paranevat kun saamme alle
pelejä vakiokokoonpanolla.
Millaisena HIFK:n harjoittelu jatkuu pelikauden aikana?
– Harjoittelemme 4-5 kertaa viikossa ja elämme aina tilanteen
mukaan. Jos pelaajat ovat väsyneitä niin harjoittelua kevennetään,
muuten mennään varsin kovaa. Syksyllä pelataan suurin osa peleistä
joten silloin on oltava parhaimmillaan.
Miten yhteistyö muun valmennus- ja taustatiimin kanssa on tähän mennessä sujunut?
– Erinomaisesti. Jokainen tekee kovasti hommia ja kaikki ovat saaneet vastuuta. Yhtään statistia ei taustoissa ole.
Joukkue on nyt koossa. Tuliko siitä sellainen kuin viime marraskuussa odotit ja toivoit?
– Meillä on paljon hyviä pelaajia joista monet eivät tajua,
kuinka hyviä ovat tai olisivat jos todella panostaisivat tähän lajiin.
Kunhan saan iskostettua tämän asian pelaajille päähän, on meillä
sellainen joukkue kuin odotin ja toivoin.
Kuinka laajaa pelaajavaihtoa tai muuta yhteistyötä on luvassa HIFK/2:n ja toisaalta Akademin kanssa?
– Vaikea sanoa. Tämä riippuu paljolti meidän
loukkaantumistilanteestamme. Olemme kuitenkin jo käyttäneet joitakin
akatemian pelaajia harjoitusotteluissamme. Lisäksi Daniel Antman ja Henry Tenhovuori
on nyt kauden kynnyksellä nostettu mukaan edustusjoukkueeseen.
Yhteistyötä on siis jo tehty mutta selvää on, että jatkossa sitä pitää
lisätä. Esimerkiksi ylimenokauden harjoittelussa edustusjoukkueen,
kakkosjoukkueen ja akatemian on hyvä tehdä yhteistyötä.
Mitä vastustajia pidät Kakkosen A-lohkossa kovimpina?
– Gnistan on kova ja satsannut paljon. Muut pistävät sille
kapuloita rattaisiin. Kokemuksen valossa ylivoimaisin joukkue on
avausvastustajamme PEPO. Siellä on kokemusta liigasta ja Ykkösestä
todella paljon, mutta pelaajien sitoutuminen on kysymysmerkki.
Kakkosen A-lohko vedetään läpi todella kireällä aikataululla: 26
ottelua tasan viidessä kuukaudessa. Onko tämä mielestäsi
amatöörijoukkueille järkevä tahti? Kestääkö HIFK:n pelaajamateriaali
näin raskasta ohjelmaa?
– Tahti on kova, ja näillä säännöillä mennään. Harjoittelun pitää
olla järkevää jotta materiaali kestää. Meillä on tällä hetkellä yli 20
pelaajaa ringissä. Sen pitäisi riittää, mutta koskaan ei tiedä..
Palloliitto ilmoitti pari viikkoa sitten suurista muutoksista
kilpailujärjestelmässä. Joukkueita vähennetään (etenkin Kakkosesta) ja
siirrytään kolminkertaisiin sarjoihin. Mikä on henkilökohtainen kantasi
näihin uudistuksiin?
– En kannata uudistuksia. Kakkosessa ja muissa sarjoissa
voittajan pitäisi aina nousta suoraan. Joukkuemäärää vähennettiin
Veikkausliigassa esimerkiksi kaudeksi 1997, mutta jo seuraavana vuonna
Ykkösestä nousi useampi joukkue liigaan ja sarjan kokoa kasvatettiin.
Tuntuu siltä että Suomi-futista kehitetään vähän lyhytjänteisesti.
Mitkä ovat HIFK:n vahvuudet ja mahdolliset heikkoudet kaudella 2010?
– Vahvuutena on liikkuva ja monipuolinen hyökkäyspeli sekä tietenkin tiukka puolustuspeli.
Heikkoutena on kokemuksen puute, mikä näkyy henkisellä puolella turhan
herkästi. Toisin sanoen peli hajoaa välillä liian helposti.
Millaista jalkapalloa HIFK pelaa kaudella 2010?
– Pelijärjestelmämme on 4-4-2, mutta roolitamme pelaajia siten
että systeemi on ajoittain jokin muu. 4-4-2:lla pelimme pysyy kuitenkin
parhaiten koossa. HIFK pelaa tiivistä puolustuspeliä ja voitamme aina,
kun omassa päässä pysyy nolla. HIFK pelaa monipuolista hyökkäyspeliä,
joka on parhaimmillaan suoraviivaista ja erittäin nopeaa.
Mitkä ovat joukkueen urheilulliset tavoitteet kaudella 2010?
– Pelillisenä tavoitteena on rakentaa joukkueeseen voittamisen
kulttuuri jossa kaikki luottavat itseensä, näyttävät parasta
osaamistaan ja vihaavat häviämistä. Hyvä futis ja voitot tulevat näiden
asioiden myötä. Kilpailullisesti lähdemme parantamaan viime vuoden
tulosta, eli tavoitteena on sijoittua A-lohkossa kuuden parhaan
joukkoon.
Millaiset ovat omat tulevaisuuden suunnitelmasi valmentamisen ja HIFK:n suhteen?
– Haluan valmentaa ammatikseni. Kun perheellinen ihminen käy
päivätöissä ja samaan aikaan valmentaa on selvää, ettei tulos ole yhtä
hyvä kuin jos valmentaisi päätoimisena. Aion parin vuoden sisällä
hakeutua JVK:hon (Jalkapallovalmentajakoulu). Valmentajana aion
kehittää itseäni jatkuvasti ja parhaiten se onnistuu valmentamalla.
– Toivon että muutaman vuoden kuluessa voisin toimia päätoimisena
valmentajana HIFK:ssa. Lisäksi toivon että pystymme seurana kehittymään
divari- ja liigakelpoiseksi. Helpoiten kelpoisuuden saavuttaa
olosuhteita parantamalla. Oma kenttä tuntuisi valmentajasta kuin
lottovoitolta.
Kuvat: Henrik Alfthan