Seinäjoelta lähtöisin oleva Jani Honkavaara debytoi miesten
peleissä 17-vuotiaana kasvattajaseuransa TP-Seinäjoen riveissä. Nuori
keskikenttäpelaaja otti nopeasti paikkansa joukkueessa, joka pian lähti
muutenkin melkoiseen nousukiitoon. Lakeuksille saapui nimittäin
kaudeksi 1995 valmentajaksi muuan herra Keith Armstrong. Vaikka
suomalaistuneen britin suurimmat valmentajasaavutukset olivat tuolloin
vielä edessäpäin, syntyi tulosta jo Seinäjoella: TP nousi kahdessa
vuodessa Kakkosesta Veikkausliigaan, ja yksi joukkueen runkopelaajista
oli Jani Honkavaara.
– Jos pelaajauran kohokohtia pitää mainita niin yksi niistä oli
kausi 1996, jolloin TP nousi Veikkausliigaan. Joukkueen peli kulki
mainiosti, itseluottamus oli korkealla ja tuntui siltä että kaikki on
mahdollista. Sitävastoin liigavuosi (1997) ei mennyt aivan yhtä
mukavasti. Armstrong lähti koutsaamaan Valkeakosken Hakaa ja uusi
valmentaja muutti oikeastaan kaiken mitä ”Keken” johdolla oli saatu
aikaan. Vaikea kausi päättyi karsintoihin, jotka hävisimme Pasi Rautiaisen
luotsaamalle PK-35:lle. Henkilökohtaisella tasolla taas paras vuosi oli
varmaankin 1999 Ykkösessä. Kehitys oli silloin tietyllä tavalla
huipussaan, pelasin paljon ja tehojakin syntyi maalien ja etenkin
syöttöjen muodossa.
Pelit Seinäjoella jatkuivat syksyyn 2001, minkä jälkeen Honkavaara
päätyi Joensuun kautta pääkaupunkiseudulle. Pienten mutkien jälkeen
seuraksi valikoitui Ykkösessä pelaava FC Viikingit, jota ”Honsu” edusti
pelaajauransa loppuun saakka. Honkavaaran viimeisellä pelikaudella
Viikingit nousi Veikkausliigaan. Kaiken kaikkiaan mies ehti vaikuttaa
Vuosaaressa seitsemän kauden ajan pelaajana ja valmentajana. Honkavaara
luotsasi Viikinkien reservijoukkuetta kaudella 2007 ja siirtyi sitten
kahden vuoden ajaksi seuran edustusjoukkueen valmennustiimiin Toni Korkeakunnaksen alaisuuteen. Pätevyyttä on kertynyt myös mm. hiljattain suoritetun A-valmentajatutkinnon muodossa.
Jani Honkavaara, HIFK.
Millaiset tavoitteet sinulla on valmentajana?
– Hyvä tavoite valmentajalle on päästä toimimaan ammattimaisesti
ja siihen itsekin tähtään. Toivottavasti tämän on mahdollista toteutua
jonakin päivänä HIFK:ssa. Tarkoitus on totta kai myös kouluttaa itseäni
valmentajana eteenpäin, mutta HIFK-pestin myötä painopiste on tällä
hetkellä kenttätyössä. Lisäksi jatkan C-poikien Helsingin
piirijoukkueen valmentajana.
Kuinka päädyit HIFK:n valmentajaksi?
– Olin jo aiemmin päättänyt etten enää jatka Viikingeissä. Ensin
ajattelin pitää pientä taukoa ja keskittyä piirijoukkueen
valmentamiseen, mutta sitten kuulin että Gert Remmel puolestaan oli lähdössä HIFK:sta. Viikinkien urheilutoimenjohtaja Marcus Winter on vanha hifkiläinen ja hän kehotti minua kääntymään HIFK:n toiminnanjohtaja Fredrik Hagan
puoleen. Siinä vaiheessa ilmeni kiinnostuksen olevan molemminpuolista –
nimeni oli jo ollut esillä HIFK:n omissa kaavailuissa – ja sopimukseen
päädyttiin lopulta varsin nopeasti.
Miksi HIFK?
– En edes ajatellut muita vaihtoehtoja. HIFK on seura jossa
uskotaan valmentajiin ja valmentamiseen. Tällainen käsitys minulla oli
ja koen sen myös osoittautuneen paikkansa pitäväksi. Täällä ymmärretään
että niukoissa olosuhteissa resursseja on kohdistettava valmentamiseen,
mikäli eteenpäin on tarkoitus mennä.
Millainen sopimus sinulla HIFK:hon on?
– Sopimus on mallia 1+2 vuotta. Sovimme että ensi heinäkuussa
istutaan alas ja neuvotellaan jatkosta. Mielelläni näkisin kuitenkin
jatkon olevan pidempikin, kunhan homma lähtee toimimaan ja molemmat
osapuolet ovat tyytyväisiä.
Tietynlainen pitkäjänteisyys näkyy tosiaankin jo aiemmista
vaiheistasi. Olet palvellut pitkään niin TP-Seinäjokea kuin FC
Viikinkejä.
– Kyllä. Olen uskonut siihen että kun mennään tiettyyn seuraan
niin tehdään se kehitystyö seurassa, sen sijaan että ”kehitytään”
vaihtamalla seuraa koko ajan.
Millainen mielikuva sinulla etukäteen oli HIFK:sta?
– Perinteikäs ja oikealla tavalla ylpeä, mutta samalla eteenpäin
pyrkivä seura. Eikä tämä käsitys ole kuukauden aikana miksikään
muuttunut.
Oletko valmis odotuksiin ja kritiikkiin, jota HIFK:n valmentajana joudut kohtaamaan?
– Olen. Roolini on toki erilainen täällä kuin Viikingeissä, mutta
mielestäni on hyvä asia että meitä seurataan ja meiltä vaaditaan.
Kuinka paljon olet seurannut HIFK:ta tai ylipäänsä Kakkosen A-lohkoa viimeisen kahden vuoden aikana?
– Rehellisesti sanoen en kovinkaan paljon. Tunnen A-lohkon
joukkueiden valmentajia ja heidän filosofiaansa mutta selvää on, että
tuleviin vastustajiimme on perehdyttävä tarkemmin talven aikana. Mitä
HIFK:hon tulee, Teemu Kankkunen on vanha pelitoverini
Viikinkien ajoilta. Hän toimii tulevana kautena pelaajavalmentajana ja
samalla ikään kuin linkkinä viime kauden joukkueeseen. Ja Gert Remmelin
kanssa olen keskustellut HIFK:n asioista paljon syksyn aikana.
Millaista jalkapalloa Jani Honkavaaran HIFK:lta on lupa odottaa kaudella 2010?
– Vahvasti yksinkertaistaen: aggressiivista ja yksinkertaista
puolustuspeliä, mutta luovaa ja monipuolista hyökkäyspeliä. Avainsana
on kuitenkin monipuolisuus hyökkäyksessä, sillä jalkapallo on viime
kädessä maalintekopeli. Myös materiaali ratkaisee; kuinka saamme
pelaajista heidän parhaat ominaisuutensa hyödynnetyksi. Peliryhmitys on
4-4-2 ja sen muunnelmat, mutta sekin on ennen kaikkea
materiaalikysymys.
Minkälainen harjoituskausi HIFK:lla on tiedossa?
– Joukkueen harjoitukset alkavat ensi viikolla ja ensimmäinen
treenimatsi pelataan Pallohonkaa vastaan lauantaina 19. joulukuuta
(Esport Arena, klo 13). Silloin katsastetaan myös näytille tulevien
testipelaajien taso. Pienemmistä kokonaisuuksista edetään pikkuhiljaa
joukkuepelaamisen suuntaan. Vahva painotus on pelipaikkakohtaisella
harjoittelulla. Jonkin verran vaikuttaa myös se mitä
harjoitusotteluistamme tulee esille; mitkä ovat heikkoutemme ja mitä on
erityisesti syytä harjoitella. Lisäksi fyysiseen harjoitteluun on
luvassa hiukan vaihtelua ns. pelinomaisen aerobicin muodossa.
Montako harjoitusottelua on tarkoitus pelata?
– Optimaalinen määrä talven aikana lienee jotain 12-14. Vähintään
kymmenen, mutta tällä hetkellä vaikuttaa syntyvän pikemminkin
runsaudenpulaa. Aika paljon on HIFK:hon nimittäin otettu yhteyttä ja
haluttu pelata meitä vastaan, ja moni haluaa pelata kaksi ottelua –
sekä kotona että vieraissa. Pelaajille lupasinkin jo kovia matseja.
Yritämme saada vastustajiksi Ykkösen joukkueita sekä myös muutaman oman
sarjan joukkueen. Haluan selkeästi nähdä oman joukkueen heikkoudet eikä
se onnistu ellei vastustaja ole tarpeeksi kova.
Miten joukkue on ottanut uuden valmentajan vastaan?
– Käsittääkseni ihan hyvin. Ei ole ollut sellaista ongelmaa että
joku olisi heti sanonut lähtevänsä muualle. Osa on nyt jo ilmoittanut
haluavansa jatkaa HIFK:ssa, osa taas haluaa ensin nähdä muutamat
treenit ennen kun tekee sopimuksen. Ja ymmärrän sen aivan hyvin, olen
itsekin toiminut pelaajana juuri samalla tavalla.
Mikä on HIFK:n kilpailullinen tavoite kaudella 2010?
– Seuran puolesta tavoitteeksi on määritelty viime kauden
sijoituksen (7.) parantaminen. Joukkue ja valmentajat asettavat omat
tavoitteensa vähän myöhemmin. Itse odotan kuitenkin tulevalta kaudelta
todella paljon, enemmän kuin kuudetta sijaa.
Entäpä Suomen Cup?
– Se on pelaajille hieno mahdollisuus päästä pelaamaan
huippujoukkueita vastaan ja näyttää omaa osaamistaan sillä tasolla.
Muistan itsekin kuinka mahtavaa oli nuorena pelaajana päästä haastamaan
ylempien sarjatasojen joukkueita. Mitä tulee Suomen Cupiin kaudella
2010, HIFK on siihen jo ilmoittautunut.
Hyvä niin. Onko vielä jotakin mitä itse haluaisit sanoa tai kommentoida?
– Stadin Kingeille terveisiä! Olkaa täysillä joka pelissä mukana,
me lupaamme tehdä saman kentän puolella. Mottoni on että jokaista peliä
lähdetään voittamaan, eikä ikinä saa antaa periksi!