HIFK – jalkapalloa yli 110 vuotta
HIFK Fotboll on perinteikäs helsinkiläinen jalkapalloseura, jonka edustusjoukkue pelaa kaudella 2023 Miesten Ykkösessä. Juniorijalkapalloilijoita seurassamme on lähes kaikissa ikäluokissa A-junioreista aina viisivuotiaisiin asti.
Vuonna 1907 perustettu seuran jalkapallojaos on osa vuonna 1897 perustettua HIFK:ta. Seuran tunnusvärit ovat punainen ja valkoinen.
HIFK:n jalkapallotoiminta alkaa
Paljon on kulunut aikaa siitä, kun HIFK pelasi ensimmäisen jalkapallo-ottelunsa Kaisaniemen kentällä toukokuussa 1908. Ja paljon on tuon reilun sadan vuoden aikana myös ehtinyt tapahtua. Tähtirintojen tarina on olennainen osa suomalaista jalkapallohistoriaa, eikä sille ole loppua näkyvissä.
Jalkapallon Suomen mestaruudesta kilpailtiin ensimmäisen kerran vuonna 1908. HIFK oli jo tuolloin mukana ja ensimmäinen SM-mitalisija saavutettiin finaalipaikan muodossa heti seuraavana vuonna. SM-hopeaa tuli myös 1912, ja samana vuonna Suomi saavutti neljännen sijan Tukholman olympialaisten jalkapalloturnauksessa. Suomen jalkapallojoukkueeseen kuului kuusi HIFK:n pelaajaa.
Nousu Suomen mestariksi
Vaikka seura oli ollut mukana kotimaisessa kilpailutoiminnassa alusta alkaen, sai HIFK odottaa ensimmäistä jalkapallon Suomen mestaruuttaan aina vuoteen 1930 saakka. Siihen asti mestaruus ratkaistiin cup-järjestelmällä, eikä tämä kilpailumuoto tuonut tähtirinnoille suuria voittoja – vain neljä katkeraa finaalitappiota. Sarjamuotoinen järjestelmä sopikin punapaidoille huomattavasti paremmin. Niinpä syksyllä 1937 HIFK juhli jo neljättä mestaruuttaan, ja samalla kymmenettä peräkkäistä mitalisijaansa.
HIFK säilytti vahvan asemansa suomalaisella jalkapallokartalla myös sotien jälkeen, mistä osoituksena vuoden 1947 mestaruus. Tähtirinnat joutuivat kuitenkin viettämään suurimman osan 1950-luvusta toisella sarjatasolla jälleenrakentamisen merkeissä. Aiemmin ruotsinkieliseen joukkueeseen alkoi samalla liittyä yhä enemmän suomenkielisiä pelaajia, ja myös junioritoiminta kukoisti. Vuonna 1961 punapaidat voittivat seitsemännen ja toistaiseksi viimeisen Suomen mestaruutensa. Edellisenä syksynä HIFK oli lisäksi ensimmäisenä seurana tuonut europelit Suomeen kohdatessaan Euroopan Cupissa ruotsalaisen IFK Malmön.
Aika pääsarjatasolla päättyy yli 40 vuodeksi
Muutaman Suomensarjassa vietetyn kauden jälkeen HIFK palasi 1970-luvun alussa maan parhaimpien seurojen joukkoon. Vuoden 1970 SM-pronssin ja seuraavan kauden SM-hopean jatkoksi tavoitteena oli luonnollisesti voittaa mestaruus 1972. Kaikkien yllätykseksi kausi päättyi kuitenkin putoamiseen, eikä kukaan olisi tuolloin myöskään voinut uskoa että HIFK putoamisen myötä katoaisi pääsarjatasolta lopulta vuosikymmenien ajaksi.
Tähtirintojen 1970-luvun alamäki oli ennennäkemättömän jyrkkä. Niinpä HIFK pelasi kaudet 1980-1983 niinkin alhaalla kuin 4. divisioonassa. Nousu takaisin kohti huippua tapahtui hitaasti, vaikka yrittäjiä oli vuosien varrella useita. Kaudeksi 1999 HIFK nousi Ykköseen, mutta hinta oli kova. Keväällä 2003 edustusjoukkueen taustayhdistys Football Club HIFK ajautui konkurssiin ja punapaidat joutuivat luopumaan sarjapaikastaan.
HIFK palaa pääsarjatasolle
Uutta tulemista ryhdyttiin rakentamaan entisen reservijoukkueen, Nelosessa pelanneen HIFK/2:n pohjalle. Tällä kertaa nousu ylöspäin sarjajärjestelmässä tapahtui suhteellisen nopeasti, joskin usein yllättävästi ja ilman sen kummempia taloudellisia resursseja. HIFK pelasi Ykkösessä 2011 ja 2012, mutta nämä kaudet olivat melkoista selviytymistaistelua. Niinpä olikin todellinen jymy-yllätys että tähtirintojen seuraava yritys Ykkösessä kaudella 2014 päättyi nousuun Veikkausliigaan. Näin HIFK palasi kansalliselle pääsarjatasolle yli 40 vuoden odotuksen jälkeen.
Pitkän poissaolon jälkeen ei ole aivan helppoa vakiinnuttaa uudelleen asemaansa kansallisella kärkitasolla, ja HIFK joutuikin hakemaan uutta vauhtia Ykkösestä kaudella 2018. Visiitti Ykkösessä jäi vuoden mittaiseksi, sillä HIFK sijoittui sarjassa ensimmäiseksi ja nousi kauden päätteeksi takaisin Veikkausliigaan. Kausi 2019 oli onnistunut paluukausi; HIFK sijoittui sarjassa seitsemänneksi ja pääsi varsinaisen sarjakauden jälkeen pelaamaan europaikoista, pudoten kuitenkin jatkosta eurolopputurnauksen ensimmäisellä kierroksella.
HIFK:n 2000-luvusta ei voi puhua mainitsematta Stadin Kingejä, maamme johtavaa kannattajaryhmää, joka on ollut ratkaisevan tärkeänä tukena tähtirintojen pitkällä ja raskaalla matkalla kohti kirkkaampia valoja.
Seuran historia
Entisiä pelaajia
| 1897 | HIFK perustetaan. |
| 1907 | HIFK jaostoituu. Jalkapallojaos perustetaan. |
| 1908 | HIFK pelaa ensimmäisen jalkapallo-ottelunsa Kaisaniemen kentällä 17. toukokuuta 1908. Unitas kaatuu maalein 2–1. Syksyllä HIFK osallistuu ensimmäiseen jalkapallon SM-kilpailuun. |
| 1909 | HIFK saa SM-hopeaa hävittyään loppuottelussa PUS:lle 4–0. |
| 1911 | Suomi pelaa ensimmäisen maaottelunsa 22. lokakuuta 1911 Ruotsia vastaan Eläintarhan kentällä Helsingissä. Joukkueessa on viisi HIFK:n pelaajaa, joista tukimies Uno Lindbäck tekee kolmannella minuutilla Suomen maajoukkuehistorian ensimmäisen maalin. Ottelu päättyy lukemiin 2-5 (2-1). |
| 1912 | SM-hopea. Suomen jalkapallojoukkue sijoittuu Tukholman olympialaisissa neljänneksi. Joukkueen runko muodostuu HIFK:n pelaajista. |
| 1915 | Töölön Pallokenttä valmistuu. HIFK:n kotikenttä on pääsääntöisesti sijainnut ”Bolliksen” alueella näihin päiviin asti. |
| 1922 | Jarl Öhman tekee ennätykselliset kuusi maalia, kun Suomi voittaa Viron A-maaottelussa 10-2 (4-2) Töölön Pallokentällä 11. elokuuta 1922. Samalla kaudella Öhman toimii myös Suomen jalkapallomaajoukkueen ensimmäisenä päävalmentajana. |
| 1928 | SM-hopea. |
| 1929 | SM-hopea |
| 1930 | Ensimmäinen Suomen mestaruus 23 vuoden odotuksen jälkeen. Tappiottoman kauden jälkeen Turun Palloseura kaatuu uusintaottelussa mestaruudesta maalein 4-1 (0-0). HIFK on ensimmäisen mestaruussarjan ainoa seura, joka oli mukana myös ensimmäisessä SM-kilpailussa vuonna 1908. Tätä ennen mestaruudesta oli pelattu cup-järjestelmällä ja HIFK oli hävinnyt loppuottelut vuosina 1909, 1912, 1928 ja 1929. |
| 1931 | Suomen mestaruus. HIFK:n voitettua jokaisen ottelunsa. Maajoukkueessa on seitsemän HIFK:n pelaajaa, kun Suomi voittaa Latvian 4-0 (3-0) Töölön Pallokentällä 19. elokuuta 1931. |
| 1932 | SM-pronssi. |
| 1933 | Suomen mestaruus tappiottoman kauden jälkeen. |
| 1934 | SM-hopea. HIFK voittaa kesäkuussa 15. peräkkäisen sarjaottelunsa, mikä on edelleen pääsarjatason ennätys. Elokuussa HIFK voittaa Turun Urheiluliiton maalein 12-1, mikä on edelleen pääsarjatason suurin voittolukema. Samaan ovat pystyneet myös TPS (1943) ja MiPK (1962). |
| 1935 | SM-hopea. |
| 1936 | SM-pronssi. Suomen jalkapallomaajoukkue osallistui Berliinin olympialaisiin. Joukkueessa mukana neljä HIFK:n pelaajaa. |
| 1937 | Suomen mestaruus ja samalla kymmenes peräkkäinen mitalisija. |
| 1938 | Juuri valmistuneella Stadionilla pelatussa ottelussa HIFK - Sudet 5866 katsojaa, mikä säilyy mestaruussarjan ennätyksenä 20 vuoden ajan. |
| 1940 | HIFK aloittaa ensimmäisenä Palloliittoon kuuluvana seurana yhteistyön Työväen Urheiluliiton kanssa. Välirauhan aikana Stadionilla pelatussa ystävyysottelussa Töölön Vesa kaatuu maalein 5-2. |
| 1947 | 50-vuotias HIFK voitti juhlavuoden kunniaksi Suomen mestaruuden. Uusintaottelussa Suomen mestaruudesta Turun Toverit kaatuu Stadionilla maalein 3-2 (2-0). |
| 1949 | HIFK putoaa mestaruussarjasta. |
| 1952 | Helsingin olympialaiset. Jalkapallojoukkueessa HIFK:sta mukana Åke Lindman. |
| 1954 | Hannu Kankkonen tekee kaksi maalia ja syöttää yhden, kun Suomi ensimmäisessä nuorten maaottelussaan 15. elokuuta 1954 lyö Ruotsin maalein 3-0. |
| 1957 | HIFK nousi takaisin mestaruussarjaan. |
| 1958 | SM-pronssi. Helsingin piirin mestaruus HIFK:n A-, B- ja D-nuorille. |
| 1959 | Suomen mestaruus. Seuran uusi yleisöennätys (7102) ottelussa RU-38:aa vastaan. Tappio Valkeakosken Hakalle Suomen cupin finaalissa. Unto Nevalainen valitaan vuoden jalkapalloilijaksi sekä Urheilutoimittajain liiton että Suomen Palloliiton toimesta. |
| 1960 | HIFK eurokentillä. Euroopan cupissa tappio IFK Malmölle yhteismaalein 2–5. Olympiastadionilla syyskuun 1. päivänä 1960 pelattu kotiottelu on ensimmäinen europeli Suomen maaperällä, ja siinä Unto Nevalainen tekee ensimmäisen suomalaisen eurocup-maalin. |
| 1961 | 7. ja viimeisin Suomen mestaruus. Mestaruussarjan ottelu televisioitiin ensimmäisen kerran 27. elokuuta 1961, kun Yleisradio lähetti ottelun HIFK - TPS. |
| 1962 | HIFK eurokentillä. Euroopan cupissa tappio Austria Wienille yhteismaalein 3–7. |
| 1966 | HIFK putosi mestaruussarjasta. |
| 1969 | HIFK nousi takaisin mestaruussarjaan. Suomen Palloliitto valitsee Tommy Lindholmin vuoden jalkapalloilijaksi. |
| 1970 | SM-pronssi. Yleisöennätys ottelussa HIFK–HJK, 8 485 katsojaa. |
| 1971 | SM-hopea. UEFA Cupissa tappio Rosenborgille yhteismaalein 0–4. |
| 1971 | Naisten jalkapallo alkaa. |
| 1972 | HIFK putosi 1. divisioonaan. |
| 1972 | Naisille SM-hopeaa. |
| 1974 | Putoaminen 2. divisioonaan. |
| 1978 | Putoaminen 3. divisioonaan. |
| 1979 | Putoaminen 4. divisioonaan. |
| 1983 | Nousu 3. divisioonaan. |
| 1983 | Naisten jalkapallotoiminta päättyy yli 30 vuodeksi. |
| 1987 | Nousu 2. divisioonaan. |
| 1998 | Nousu Ykköseen. |
| 1999 | HIFK/2 perustetaan ja se aloittaa toimintansa alimmalta sarjatasolta eli Seiskasta. |
| 2003 | HIFK luopuu Ykkösen sarjapaikasta edustusjoukkueen taustayhdistyksen konkurssin takia |
| 2003 | HIFK:n reservit jatkoivat edustusjoukkueena Neloseen nousseen HIFK/2:n sarjapaikalla. |
| 2005 | Nousu Kolmoseen. Suomen Cupissa joukkue selviytyi viidennelle kierrokselle ja hävisi Fair Play -finaalin IFK Willmanstrandille. HIFK/2 perustetaan jälleen ja aloittaa Kutosessa. |
| 2007 | Nousu Kakkoseen. Suomen Cupissa tappio neljännesvälierässä FC Interille ja tappio pikkufinaalissa City Starsille. |
| 2008 | Åke Lindmanin jalkapallokoulu perustetaan. |
| 2010 | Nousu Ykköseen. |
| 2012 | Putoaminen Kakkoseen. |
| 2013 | Seuran aikuisjoukkueilla täysosumakausi: edustusjoukkue nousi Ykköseen, HIFK/2 nousi Kolmoseen, HIFK/3 nousi Neloseen ja HIFK/4 nousi Kutoseen. Perinteinen Väinämöisen kenttä saa tekonurmen ja seuran junioritoiminta keskittyy ”Väiskille”. |
| 2014 | Nousu Veikkausliigaan. HIFK palaa pääsarjaan 42 vuoden odotuksen jälkeen. |
| 2015 | Edustusjoukkue sijoittui Veikkausliigassa seitsemänneksi ja eteni Liigacupissa välieriin. Uusi yleisöennätys ottelussa HIFK - HJK: 10.071 katsojaa. |
| 2016 | Yleisöennätys paranee elokuisessa Stadin Derbyssä lukemiin 10.500. Naisten jalkapallotoiminta käynnistyy jälleen yli 30 vuoden tauon jälkeen. Seuran naisjoukkueet tunnetaan nimellä HIFK Stadin Mimmit. |
| 2017 | Miesten edustusjoukkue putosi karsintojen jälkeen Ykköseen. HIFK/2 nousi Kakkoseen. Seuran A-pojille SM-pronssia. |
| 2018 | Miesten edustusjoukkue voitti Ykkösen ja nousi takaisin Veikkausliigaan. HIFK/2 putosi Kolmoseen |
| 2019 | Miesten edustusjoukkue sijoittui uuden päävalmentajansa Tor Thodesenin johdolla Veikkausliigassa sijalle 7 ja putosi eurolopputurnauksen ensimmäisellä kierroksella jatkosta. Naisten edustusjoukkue siirtyi käyttämään pelkkää HIFK-nimeä ja sijoittui Kolmosessa neljänneksi. HIFK/2 putosi Neloseen. |
| 2020 | Miesten edustusjoukkue sijoittuu kahdeksanneksi Veikkausliigassa. HIFK/2 miehet nousee takaisin Kolmoseen. |
| 2021 | Miesten edustusjoukkue parantaa sijoitustaan edelliskaudesta ollen Veikkausliigassa mestaruussarjan päätyttyä sijalla 6. Naisten edustusjoukkue sijoittuu Kolmosessa toiseksi ja nousee Kakkoseen. Naisten Futsal Liigassa HIFK taituroi hienosti hopealle. |
| 2022 | Miesten edustusjoukkue tippuu neljän vuoden Veikkausliiga -taipaleen jälkeen takaisin Ykköseen. Naisten Futsal Liigassa menestys jatkuu joukkueen saavutettua pronssia. |
| 2023 | HIFK:ssa lähes 150 ottelua urallaan pelannut Sami Okkonen aloittaa miesten edustusjoukkueen päävalmentajana. Myös entinen HIFK maalivahti Tomi "Psyko" Maanoja nimetään valmennustiimiin. |
| 2023 | HIFK:n naisten futsalin edustusjoukkue voittaa Suomen mestaruuden Futsal Liigassa. |
| Carl-Magnus Ekman |
| Pekka Hämäläinen |
| Hannu Kankkonen |
| Frans Karjagin |
| Martti Kuusela |
| Ragnar Lindbäck |
| Åke Lindman |
| Algoth Niska |
| Matti Paatelainen |
| Holger Salin |
| Anders Westerholm |
| Gunnar Åström |
| Jukka Halme |
