Vuonna 1911 Suomi ei vielä ollut itsenäinen valtio vaan Venäjän keisarikuntaan kuulunut suuriruhtinaskunta. Suomella oli kuitenkin jo oma jalkapalloliittonsa, vuonna 1907 perustettu Suomen Palloliitto, joka pian hyväksyttiin myös FIFA:n jäseneksi. Kansainvälisiä yhteyksiä ryhdyttiin ensin luomaan länsinaapurin suuntaan ja ensimmäinen Suomen ja Ruotsin välinen liitto-ottelu oli määrä pelata jo syksyllä 1908. Tämä hanke kuitenkin kariutui, koska huhut kertoivat koleran piinaavan Suomea eikä ruotsalaisia näissä olosuhteissa kiinnostanut matkustaa itään.
Monien vastoinkäymisten jälkeen Suomen ja Ruotsin joukkueet kohtasivat vihdoinkin sunnuntaina 22. lokakuuta vuonna 1911 silloin lähes upouudella Eläintarhan kentällä Helsingissä. Sijainti oli melko syrjäinen mutta kenttä mitat täyttävä, toisin kuin aiemmin pelipaikkana toimineessa Kaisaniemessä. ”Eltsu” olikin Suomen jalkapallon pääareena vuoteen 1915, jolloin saatiin aikaiseksi maan ensimmäinen ruohokenttä – Töölön Pallokenttä.
Eläintarhan urheilukenttä.
Ottelu alkoi iltapäivällä kello 13:30. Ruotsi oli pukeutunut keltaiseen paitaan ja vaaleansinisiin housuihin, kun taas kotijoukkue käytti punaista paitaa ja mustia housuja. HIFK:lla oli ottelussa vahva edustus, sillä Suomen joukkueeseen kuului yhteensä viisi tähtirintojen pelaajaa: maalivahti Gustaf Holmström, puolustaja Gösta Löfgren, keskustukimies Uno Lindbäck, laitahyökkääjä Algoth Niska sekä keskushyökkääjä Jarl Öhman. Eläintarhan kentälle oli saapunut noin 1.000 katsojaa.
Suomi sai otteluun varsinaisen unelma-alun, sillä viiden minuutin kohdalla kotijoukkue johti lukemin 2-0. Maaleista vastasivat Uno Lindbäck sekä Paul Jerima. HIFK:n keskustukimies Lindbäck on siis Suomen ensimmäisen virallisen maajoukkuemaalin tekijä! Jatkossa ottelun hallinta siirtyi kuitenkin vierasjoukkueelle, ja ensimmäisen puoliajan lopulla Ruotsi kavensi taukonumeroiksi 2-1. Vastatuuleen pelannut Suomi onnistui siis pääsemään johtoasemassa tauolle.
Toisella puoliajalla maiden välinen tasoero tuli kuitenkin vääjäämättä näkyviin. Ruotsi tasoitti nopeasti ja siirtyi johtoon reilun tunnin jälkeen. Suomen puolustus ei enää toisella puoliajalla jaksanut pysyä vastustajansa tahdissa, ja hyökkäyksistäkin oli paras terä poissa. Lukemissa 2-3 edettiinkin pitkään, kunnes Ruotsi vielä loppuhetkillä rankaisi isäntiään kahdesti. Niinpä Suomen ensimmäisen jalkapallon liitto-ottelun tuloksena oli tappio Ruotsille maalein 2-5.
Algoth Niska, HIFK ja Suomi.
Kaikesta huolimatta kotijoukkueen riveistä löytyi myös muutama onnistuja. Suomen Urheilulehti kirjoitti näin: ”Holmström maalivahtina sai häärätä hiki päässä ja kyllä hän sen tekikin, sillä hänen ansionsa oli, etteivät ruotsalaiset enempää maaleja saaneet.” Myös etevät laitahyökkääjät Algoth Niska ja Lauri Tanner saivat kehuja esityksestään. Kaiken kaikkiaan ottelua pidettiin Suomelle kuitenkin hyvinkin opettavaisena tapahtumana.
Yhtenä syynä Suomen hiipumiseen pidettiin edeltävien päivien kovaa ottelutahtia. Suomen joukkue koostui nimittäin lähes tyystin HIFK:n ja HJK:n pelaajista, ja seurat olivat ottaneet yhteen SM-välierän merkeissä jo kaksi kertaa maaotteluviikon aikana – tuloksena kaksi maalitonta tasapeliä! Vasta kolmas kamppailu toi ratkaisun, mutta se pelattiin vasta maaottelun jälkeen. Loppuotteluun ja sittemmin Suomen mestariksi eteni lopulta HJK.
Suomen ensimmäinen jalkapallomaajoukkue 22.10. 1911 (suluissa seurajoukkue): Gustaf Holmström (HIFK), Jalmari Holopainen (HJK), Gösta Löfgren (HIFK), Kaarlo Soinio (HJK), Uno Lindbäck (HIFK), Viljo Lietola (HJK), Lauri Tanner (HJK), Paul Jerima (Sport), Jarl Öhman (HIFK), Ernst Schybergson (KIF), Algoth Niska (HIFK).
Suomen jalkapallomaajoukkue Tukholman olympiakisoissa vuonna 1912.
Yllämainituista HIFK-pelaajista Löfgren, Öhman ja Niska kuuluivat maajoukkueeseen seuraavana kesänä, kun Suomi saavutti neljännen sijan olympiakisojen jalkapallossa. Tämä on edelleen maamme paras saavutus jalkapallon arvoturnauksissa. Suomi voitti vuoden 1912 kisoissa Italian ja Venäjän, mutta hävisi välierissä Englannille ja pronssiottelussa Hollannille. Joukkueen pelaajista tunnetuin jälkipolville lienee hyökkääjä Algoth Niska, joka kieltolain aikana nousi kuuluisuuteen etevänä ja rohkeana pirtun salakuljettajana.
Lähteet: Suomen Urheilulehti (lokakuu 1911), Jalkapallon pikkujättiläinen, Rakas jalkapallo.
Palloa on siis potkittu jo vuosisadan verran, ja seuratasolla hiukan ylikin. Lauantai on jälleen pelipäivä ja myös HIFK on edelleen vahvasti menossa mukana! Tähtirinnat kohtaavat nimittäin PK-35 Vantaan kauden päätöskierroksen ottelussa.
Ykkösen ottelu HIFK – PK-35 Vantaa lauantaina 22. lokakuuta kello 15:00 Brahen kentällä (Helsinginkatu 23).
