Valmennuksessa tuttu komento
Kaudesta 2010 muodostui HIFK:lle varsin odottamaton menestystarina, joka huipentui nousujuhliin Brahen kentällä lokakuun lopulla. Hiukan epätasaisen startin jälkeen punapaidat nousivat loppukesästä Kakkosen A-lohkon kärkeen ja voittivat sarjan lopulta seitsemän pisteen erolla. Aikaisempina vuosina tämä olisi jo riittänyt nousuun mutta nyt tähtirinnat joutuivat vielä karsintoihin Kakkosen muiden lohkovoittajien kanssa. Karsintapeleissä kaatuivat sekä Ilves että FC Santa Claus, ja niin HIFK:lla oli kunnia olla ainoa nousija Kakkosen kaikkiaan 42 joukkueesta.
Menestyksen arkkitehdit jatkavat työtään myös alkavalla kaudella. Päävalmentaja Jani Honkavaara, 35, ylsi parhaimpaan mahdolliseen tulokseen heti ensimmäisellä HIFK-kaudellaan eikä siis ihme, että hänen sopimustaan on jatkettu vuoden 2012 loppuun saakka. Samalla ”Honsu” suorittaa tutkintoa JVK:lla (Jalkapallovalmentajakoulu) joten selvää on etteivät miehen kiireet aivan heti ole loppumassa. Toisaalta opinnot ja työnteko täydentävät tässä tapauksessa toisiaan erinomaisesti.
HIFK:n valmennusryhmässä jatkavat myös Teemu Kankkunen sekä maalivahtivalmentaja Ville Anttonen. Pitkän pelaajauran tehnyt Kankkunen omaa kokemusta Ykkösestä monen vuoden edestä joten sarjan metkut ovat hänelle jo entuudestaan tuttuja. Joukkueenjohtajana jatkaa Joona Haavisto. Sen sijaan huoltajan tehtävät jaetaan nyt kahden henkilön kesken: Jonas Pihlström aloittaa neljännen peräkkäisen kautensa HIFK:n edustusjoukkueen huoltajana ja uutena miehenä remmissä on mukana Risto Mahanen.
Maalivahdit ja puolustus
Tähtirintojen veskariosasto on valmennusta myöten pitkälti entisellään, sillä ainoa lähtijä on Gnistaniin siirtynyt Janne Bruun. Viime vuonna ykköstorjujan paikan vallannut Kellan Wilson jatkaa ja on HIFK:lle edelleen tärkeä pelaaja. Hiljattain 30 vuotta täyttänyt amerikkalainen omaa vahvan keskittymiskyvyn ja on todellinen voittajatyyppi. Lähtökohtana onkin että Wilson on myös tällä kaudella punapaitojen ensisijainen vaihtoehto maalivahdin tontille.
Näytöt kuitenkin ratkaisevat ja niitä on HIFK:hon saapunut antamaan nuorten maajoukkuemaalivahti Walter Viitala. Tarkoituksena nimittäin on että FC Hongan organisaatioon kuuluva ”Wade” pelaa tämän kauden lainalla HIFK:ssa. Haastajan roolissa on puolestaan luotettava ja vahvan työmoraalin omaava Jens Forsman. Kaiken kaikkiaan punapaitojen maalivahtiosastolla vallitsee hyvä kilpailutilanne kolmen varsin erilaisen torjujan kesken.
HIFK:n puolustus on sekoitus uutta ja vanhaa. Tähtirintojen kapteenina jatkaa joukkueen nestori, toukokuussa 35 vuotta täyttävä Petri Heinänen. Kokenut ja varmaotteinen toppari osaa vanhan koulukunnan pelaajana toimittaa pitkätkin syötöt oikeaan osoitteeseen. Keskuspuolustuksessa jatkavat Heinäsen lisäksi monipuolinen Riku Pyhälä sekä pienistä kolhuista talven mittaan kärsinyt Eetu Koponen. Uusi nimi toppariosastolla on maaliskuussa ryhmään liittynyt Anssi Tamminen, joka on viime vuosina pelannut Ykköstä sekä PK-35:n että Atlantiksen riveissä.
Kilpailu peliajasta lienee kaikkein kovimpaa laitapakkien kesken. Tällä osastolla valmennuksella on käytössään erilaisia mutta silti tasokkaita vaihtoehtoja. Viime kauden luottomiehet Markus Tanner ja Miikka Kärkkäinen ovat vahvimmillaan hyökkäävässä roolissa, kun taas PK-35:stä saapuneet Timo Priha ja Mikko Lönnström ovat etenkin puolustussuuntaan hyviä ja kokeneita pelaajia. Markus Tannerin alkukautta sotkee Suomen Cupissa saatu punainen kortti, minkä johdosta ”Mave” on pelikiellossa kahdessa ensimmäisessä ottelussa.
Keskikenttä ja hyökkäys
Eniten uusia nimiä löytyy keskikentän eri rooleista, joskin veljekset Mikko Halme ja Jukka Halme ovat hyvinkin tuttuja HIFK-kasvoja takavuosilta. Mikko on hyvä kahden suunnan pelaaja ja vahva kaksinkamppailuissa, kun taas ”Jugin” vahvuudet tulevat selvemmin esille hyökkäävässä roolissa. Viime kauden luottomiehiin kuulunut Jirijoonas Kanth on pallovarma ja sopivalla tavalla aggressiivinen pelaaja. Keskikentän keskustaan on tarjolla myös Ykköstä monta vuotta JIPPO:n riveissä pelannut Kari Kuikka, jonka rooli on ennen kaikkea puolustava.
Keskikentän laidoille HIFK sai vuodenvaihteessa entistäkin enemmän nopeutta, kun Niko Haiko ja Samuli Markkanen liittyivät joukkueeseen. PK-35:stä siirtynyt Haiko ja Gnistania pitkään edustanut Markkanen ovat hyviä joukkuepelaajia, joiden odotetaan myös tuovan lisätehoja tähtirintojen hyökkäyspeliin. Viimekautisista punapaidoista puolestaan jatkavat Miikka Suikki ja Mergim Kastrati. ”Suide” on tasaisen varma suorittaja ja ”Gimi” etenkin hyökkäyssuuntaan vahva pelaaja.
Kokenut Jonas Britschgi on HIFK:n selkeä ykköshyökkääjä. Grankulla IFK:sta punapaitoihin siirtynyt Britschgi on myös joukkueen kovakuntoisin pelaaja, joka jaksaa tehdä raakaa työtä kentällä. Tähtirintojen viime kauden ykköstykki Sami Okkonen on luontainen maalintekijä, joka tarvitsee onnistumisia alle jotta hanat aukeavat kunnolla. Maaliskuussa ryhmään liittynyt Fisnik Gerxhaliu on puolestaan nuori ja kehityskelpoinen, mutta ainakin toistaiseksi vailla sopimusta HIFK:hon.
Tähtirintojen nuoriso-osasto on kokenut ikäviä takaiskuja talven aikana. Hyökkääjä Daniel Antman joutuu selkävamman takia olemaan sivussa ainakin kesäkuun loppuun saakka. Tammikuussa nuorten maajoukkueleirillä käväissyt Antman on kehittynyt isoin askelin joten toivottavaa on, että ”Dani” viimeistään syyspuolella tekee paluun kentille. Laitapelaaja Matias Hännisen talvi on puolestaan ollut rikkonainen varusmiespalveluksen takia. ”Masa” vapautunee reserviin heinäkuun alussa. Henry Tenhovuori on keskittynyt harjoittelemaan Akademin kanssa ja ”Henu” pelanneekin lähinnä HIFK:n A-junioreissa.
Muutoksista joukkueessa
Vaikka käytännössä kaikki viime kauden runkopelaajat jatkavat HIFK:ssa, on selvää että nousu ylemmälle sarjaportaalle edellyttää joukkueen vahvistamista. Ykkösessä sekä pelitempo että pelaajien taitotaso ovat vähintään pykälää kovempia kuin Kakkosessa, joten kokemusta kyseisistä ympyröistä on pidettävä arvokkaana. Valmennusryhmän rutiinin puutteeseen tähtirinnat eivät kuitenkaan kaadu, sillä Jani Honkavaaralla ja Teemu Kankkusella on takanaan yhteensä 17 kautta Ykkösessä joko pelaajan tai valmentajan ominaisuudessa.
Nousun jälkeen HIFK:hon on siirtynyt yhdeksän uutta pelaajaa. Jokaisella on kokemusta Ykkösestä, monella hyvinkin runsaasti. Jonas Britschgi ja Mikko Lönnström ovat uransa aikana pelanneet myös Veikkausliigassa eikä välttämättä ole sattumaa, että molemmat valittiin HIFK:ssa varakapteeneiksi. Ikävuosiensa puolesta tulokkaat sijoittuvat lähes tyystin haarukkaan 25-30, eli jalkapalloilijan parhaaseen ikään. Säännön vahvistavan poikkeuksen muodostaa 21-vuotias Niko Haiko.
Sarjanousun myötä uuden tilanteen edessä ovat myös HIFK:n vanhat pelaajat. Kilpailu pelipaikoista on kiristynyt ja kaikki eivät välttämättä tällä kaudella ole yhtä suuressa roolissa kuin viime vuonna. Jokaista pelaajaa kuitenkin tarvitaan ja jokaiselle on varmasti myös vastuuta tiedossa, sillä kausi on pitkä ja raskas. Ja etenkin nuoremmalle kaartille Ykkönen tarjoaa myös uuden haasteen, johon vastaamalla on mahdollisuus nousta itsekin pelaajana entistä korkeammalle tasolle.
Harjoituskaudesta kohti kevättä
Talven pelit eivät tänäkään vuonna sujuneet HIFK:lta kovinkaan mairittelevasti, ainakaan tulosten puolesta. Toki myös vastustajien taso on noussut vuoden aikana huomattavasti. Tänä talvena tähtirinnat pääsivät pitkästä aikaa ottamaan mittaa liigajoukkueista, vieläpä kahteen otteeseen. Niukoista tappioista huolimatta punapaitojen peliesitykset olivat rohkeita niin MYPA:a kuin TPS:ää vastaan. Harmittavin takaisku oli putoaminen Suomen Cupista rangaistuspotkukilpailun jälkeen, sillä jatkopaikan myötä vastaan olisi asettunut vielä kolmaskin liigajoukkue eli KuPS.
Helmi- ja maaliskuussa koettu raskaampi vaihe on onneksi jo takanapäin ja kevään koittaessa palaset tähtirintojen pelissä ovat vähitellen alkaneet loksahtaa kohdalleen. Joukkue pitää nyt palloa enemmän kuin viime vuonna mutta samalla sen on myös hallittava kentän keskustaa aikaisempaa enemmän. Niinpä kenttäryhmitys on ensisijaisesti muodossa 4-2-3-1. Systeemi on käytännössä kaikille pelaajille entuudestaan tuttu ja sama, millä myös HIFK:n juniorijoukkueet pelaavat.
Jalkapallokausi 2011 on joka tapauksessa ovella ja sen myötä ainakin kaksi HIFK:n pelaajaa pääsee kokemaan eräänlaisen ympyrän sulkeutumisen. Riku Pyhälä ja Mikko Halme olivat nimittäin mukana jo 2000-luvun alussa, jolloin HIFK viimeksi pelasi Ykkösessä. Molemmat ovat lisäksi jo nyt edustaneet tähtirintoja kolmella eri sarjatasolla. Samaan ryhmään pääsevät Ykkösessä pelaamisen myötä liittymään myös Jukka Halme ja Markus Tanner.
Ykkösen ongelmia kaudella 2011
Suomalaisen jalkapallon myllerrykset ovat kohdistuneet myös Ykköseen, vaikka myrskyn silmässä on ollut ennen kaikkea Veikkausliiga. Jo viime syksynä Palloliitto julkaisi sarjauudistuksen jonka myötä Ykkösestä putoaa kaudella 2011 suoraan viisi joukkuetta, eli lähes puolet sarjan 12 joukkueesta. Talven aikana suurennuslasin alla ovat olleet Veikkausliigan joukkueiden talousongelmat sekä vedonlyöntiin liittyvät skandaalit, joihin lukuisat liigapelaajat ovat sekaantuneet.
Kilpailullisin perustein pääsarjassa viime vuonna säilynyt AC Oulu menetti liigalisenssinsä taloudellisten seikkojen takia. Oululaiset ovat kamppailleet sitkeästi liigapaikkansa puolesta vieden asiansa jopa Kilpailuviraston käsiteltäväksi. Palloliiton päätöksenteon poukkoilua kuvastaa että Ykkösen lisenssi myönnettiin AC Oululle välittömästi, vaikka talouspuolen ehdot ovat samankaltaiset kuin Veikkausliigassa.
Lopputuloksena oli että AC Oulu sijoitettiin Ykköseen josta näin tuli 13 joukkueen sarja. Samalla tammikuussa vahvistettu otteluohjelma meni silppuriin ja uusi versio julkistettiin maaliskuun lopulla, noin kuukausi ennen sarjakauden alkua. Tämäkin tilanne on toki parempi kuin Veikkausliigassa, jossa edes sarjaan osallistuvien joukkueiden lukumäärä ei vielä ole tiedossa. Syynä tähän on epätietoisuus Tampere Unitedin tulevaisuudesta. Tamperelaisten kohtalon ei kuitenkaan pitäisi vaikuttaa enää joukkuemäärään Ykkösessä, jossa pelaaminen tuskin on Unitedille vaihtoehto.
Tasokas ja valtakunnallinen sarja
Ykkönen on maan toiseksi korkein sarjataso ja HIFK sarjan ainoa nousijajoukkue, joten tähtirinnoilla on aivan uudet haasteet edessään niin kentällä kuin kentän ulkopuolellakin. Kilpailutilanne on jo valmiiksi kova sillä sarja on täynnä pelimiehiä parhaassa iässään. Kun tähän vielä lisätään viiden joukkueen suora putoaminen on selvää, että helppoa rupeamaa ei juuri kenelläkään ole edessään. Suomalainen seuratason jalkapallo olisi kipeästi pitkäjänteisyyden tarpeessa mutta tämänvuotinen systeemi ei siihen välttämättä kannusta.
Joka tapauksessa Ykkönen lähtee ensi viikolla käyntiin 13 joukkueen voimin. Pääkaupunkiseudulta on mukana neljä seuraa: HIFK, FC Espoo, FC Viikingit sekä PK-35 Vantaa. Etelä- ja Länsi-Suomea edustavat FC KooTeePee, FC Lahti, FC Hämeenlinna sekä porilainen PoPa. Pohjoisesta ja idästä puolestaan tulevat JIPPO (Joensuu), KPV (Kokkola), oululaiset OPS ja AC Oulu sekä PS Kemi Kings. Joukkueita on toisin sanoen maan joka kolkalta joten Ykköstä voidaan todellakin pitää valtakunnallisena jalkapallosarjana.
Matkustelun makuun siis päästään ja tähtirinnoillakin on edessään pisimmät vierasmatkat vuosikymmeniin. Uusista kohteista eksotiikkaa tarjoavat etenkin Kemi ja Oulu, joissa HIFK on vieraillut jalkapallon merkeissä viimeksi 1970-luvulla. Sama pätee myös Kokkolaan, eikä Porissakaan ole punaisia tähtipaitoja aikoihin nähty. Kauden pisin vierasreissu suuntautuu Kemiin, jonne matkaa on reilut 700 kilometriä – ja takaisin päin täsmälleen yhtä paljon.
HIFK-joukkue ei kuitenkaan ole ainoa tien päällä viihtyvä porukka. Missä ikinä tähtirinnat pelaavatkin, siellä on myös Stadin Kingit. Vuonna 2008 Kingit lanseerasivat ensimmäisenä – ja edelleen ainoana – Suomessa ns. vieraspelikausikortin, joka oikeuttaa bussikuljetukseen jokaiseen Helsingin ulkopuolella pelattavaan HIFK:n sarjaotteluun. ”Vieraskausari” oli välittömästi suuri menestys ja sen suosio on vuosi vuodelta vain kasvanut. Tähtirinnoilla on siten yleisön äänekäs tuki takanaan jokaisessa ottelussaan, niin kotona kuin vieraissakin.
Tervetuloa matseihin!
Uuden sarjatason ja uusien pelaajien ohella merkittävin HIFK:n edustusjoukkuetta tällä kaudella koskeva muutos liittyy kotikenttään. Tavoitteena on nimittäin pelata pitkästä aikaa kaikki kotiottelut yhdellä ja samalla kentällä. Viime vuonna HIFK joutui käyttämään sarjapeleissään peräti neljää eri kotikenttää eikä tällainen tilanne ole millään tavalla optimaalinen. Niinpä tähtirinnat siirtyvät Pallokentältä reilun kilometrin verran itään, eli Brahen kentälle Kallioon.
Ympäristö on seuralle ja sen kannattajille sinänsä tuttu sillä ”Brahis” on jo kauan ollut HIFK:n jääpalloilijoiden kotiareena. Viereisessä korttelissa sijaitseva Urheilutalo on puolestaan pitkään ollut HIFK:n käsipallon tukikohta. Harva on myöskään unohtanut erästä viime lokakuun lauantaita, jolloin HIFK:n nousu jalkapallon Ykköseen ratkesi juuri Brahen kentällä. Uudenaikainen tekonurmi takaa kentän olevan pelikunnossa heti kauden alusta alkaen.
Uusi sarjataso asettaa HIFK:lle monenlaisia vaatimuksia. Osa niistä liittyy olosuhteisiin ja Pallokenttä ei täytä Ykkösen lisenssin kriteereitä. Lisäksi Brahen kentälle HIFK:n joukkue pääsee myös harjoittelemaan, mikä Pallokentällä on täysin poissuljettu vaihtoehto. Ottelutapahtuman kehittäminen Palloliiton määräysten sekä Helsingin kaupungin liikuntaviraston puristuksessa aiheuttaa omat haasteensa, mutta HIFK:n seuraväki tekee parhaansa yleisön viihtyvyyden eteen.
Joka tapauksessa pitkä, kylmä ja luminen talvi on väistymässä ja tähtirinnat jälleen valmiina aloittamaan uuden kauden. Punainen tähtipaita ja vihreä nurmi ovat olleet leimallinen osa stadilaista urheilumaisemaa jo vuosisadan verran, niin myös tänä kesänä. Kaikki HIFK:n ystävät, niin vanhat kuin uudetkin, ovat siis lämpimästi tervetulleita seuraamaan punapaitojen edesottamuksia Brahiksen ja miksei maaseudunkin viheriöillä!
Kuvat: Henrik Alfthan
