Lahden Reipas on yksi suomalaisen jalkapallon historian merkittävimmistä seuroista. Sen tarina alkaa Viipurista 1800-luvun lopulta ja kulkee evakkotaipaleen, mestaruuksien ja lopulta uuden tulemisen kautta nykypäivään.
Reipas perustettiin Viipurissa vuonna 1891 suomenkielisenä urheiluseurana. Sen päälaji alkuaikoina oli voimistelu, joka näkyi myös alkuperäisessä nimessä, joka oli Voimisteluyhdistys Reipas. 1900-luvun alkupuolella seuran lajivalikoimaan tuli vahvasti mukaan palloilulajit kuten jääpallo ja jalkapallo. Muita lajeja valikoimassa olivat muun muassa curling, visapallonheitto sekä hirrensyöksy.
Jalkapallo liitettiin Reippaan ohjelmaan vuonna 1907 ja se osallistuikin ensimmäisiin SM-kilpailuihin heti seuraavana vuonna. Reipas pelasi ensimmäisen ottelun välierässä Polyteknikkojen Urheiluseuraa vastaan ja hävisi maalein 4-1. Ottelu pelattiin Helsingin Kaisaniemessä, joka ei oikein läpäissyt edes tuolloin mitään vähimmäisvaatimuksia. Sen koko oli pieni, oksat roikkuivat kentän yläpuolella ja kentän rajoilla seissyt yleisö saattoi osallistua peliin potkaisemalla palloa ”oikeaan suuntaan”, mikäli tuomari ei asiaa huomannut. Kentän ympärille hankittiinkin narut estämään yleisön pääsy lähelle pelialuetta.
Reipas 1909
Reipas pääsi SM-kilpailuiden finaaliin vuonna 1910 voittamalla ensin Viipurin Pontevan välierässä 6-2. Eläintarhan kentällä pelatussa finaalissa ÅIFK vei kuitenkin pytyn 4-2 lukemin. Ennen Mestaruussarjan perustamista Reipas taisteli tiensä vielä yhteensä neljään loppuotteluun, häviten kahdesti sekä HJK:lle että HPS:lle.
Alkuvuosikymmenten nimekkäimpiä Reipas-pelaajia olivat 1912 olympialaisissa Suomen maalilla torjunut Aku Syrjäläinen sekä laitahyökkääjä Leo Leivo. Reippaan kasvatti Leivo pelasi seurassa aina vuoteen 1916 saakka. Hän edusti näinä vuosina myös pietarilaista Triumf Petrogradia, ennen kuin siirtyi Helsinkiin ja HJK:hon, jossa hän voitti kaksi Suomen mestaruutta. Vuoden 1918 finaalissa HJK kaatoi juuri Reippaan maalein 3-0.
Historiallisen Leivosta tekee se, että hän on suurella todennäköisyydellä ensimmäinen suomalaispelaaja Englannissa. Hän edusti lontoolaisen Bromleyn reservejä kahden kauden ajan vuosina 1920-22 varsin menestyksekkäästi, tehden toisella kaudellaan pitkälle yli toistakymmentä maalia.
Suomessa ratkaisiin mestaruus sarjamuotoisena ensimmäistä kertaa 1930. Reipas ei selvittänyt tietään karsinnoista pääsarjaan, jossa pelasi ennen sitä kaksi muuta viipurilaisjoukkuetta; Sudet ja Viipurin Palloseura. Nousu onnistui vasta vuonna 1938, kun Reipas voitti Itä-Länsi-sarjan nousukarsinnan finaalissa KIF:n yhteismaalein 5-3. Pääsarjadebyytti ei kuitenkaan sujunut hyvin, sillä vain kaksi ottelua voittanut Reipas oli sarjan viimeisenä, kun Palloliitto päätti keskeyttää kaiken jalkapallotoiminnan alkavan sodan takia.
Tuore Mestaruussarjajoukkue Reipas Pallokentällä 1938
Sotavuodet tekivät Reippasta kodittoman. Kaikki viipurilaiset seurat ja yhdistykset merkittiin virallisesti Helsinkiin, mutta Reipas jatkoi sotavuosina toimintaa Helsingin ja Viipurin lisäksi Lahdessa sekä Pohjanmaalla Jepualla. Sodan jälkeen toiminta keskittyi Helsinkiin ja Lahteen, kunnes seura vaihtoi lopullisesti kotipaikkansa Lahteen. Peräti viidennes kaupungin asukkaista oli viipurilaisia ja Reipas olikin tärkeä osa siirtokarjalaisten yhteisöä.
Seuran johdossa käännettiin katseet tulevaan ja panostettiin junioreihin. Edustusjoukkue pelasi sodan jälkeen lähinnä Maakuntasarjassa, joka oli kolmanneksi korkein sarjataso. Vahva panostus nuoriin rupesi kuitenkin tuomaan tulosta 50-luvun aikana ja yksittäisiä huippuja rupesi nousemaan esiin. Olli Heinonen nousee A-maajoukkueeseen vuonna 1957 ja pari vuotta myöhemmin mukaan valitaan Semi Nuoranen ja Kalevi Nupponen.
Reipas tekee ilmiömäisen nousun maan huipulle vain kahdessa vuodessa. Se voittaa Maakuntasarjan 1959 ja heti perään Suomensarjan seuraavana vuonna. Ensimmäisenä vuonna Mestaruussarjassa, vuonna 1961, Reipas sijoittuu viidenneksi.
Cupin voittajat 1964
Vuonna 1962 Reippaan palloilujaosto ehdotti nimen muuttamista Viipurin Reippaasta Lahden Reippaaksi. Halukkuutta nimenvaihdokseen selitettiin muun muassa sillä, että se edesauttaisi sponsoritulojen saantia. Tähän seuran viipurilainen johto ei suostunut, joten palloiluosasto erkani yleisseurasta omaksi seurakseen, Lahden Reippaaksi.
Tästä alkoikin Reippaan menestyksekkäimmät vuodet. Se sijoittui heti 1962 hopealle ja voitti Suomen mestaruuden seuraavan vuonna. Vuonna 1964 tuli Suomen cupin voitto. Sitten Reipas lähti matkalle, joka oli poikkeuksellinen jopa eurooppalaisella mittapuulla.
Joulukuussa 1964 Reipas matkusti pelireissulle Afrikkaan, jossa se pelasi neljä ottelua. Se pelasi Norsunluunrannikon maajoukkuetta vastaan 4-4-tasapelin. Lisäksi Reipas hävisi kahdesti Beninin maajoukkueelle (tuolloin Dahomey), ennen kuin se voitti englantilaisista siirtolaisista koostuvan joukkueen 4-1. Suomalaisten piti olla kiertueella pidempään, mutta Nigerian epävakaa tilanne muutti suunnitelmia ja Reipas palasi Suomeen tammikuun alussa 1965.
Yhteensä 1960- ja 70-luvuilla Reippaan palkintokaappiin kertyi Mestaruussarjasta kolme mestaruutta ja kuusi muuta mitalia. Suomen cupin finaaliin se pääsi tuona ajanjaksona peräti kymmenen kertaa ja voittajana se oli seitsemän kertaa. Varsinkin vuosien 1972-76 viiden cupin voittoputki hakee vertaistaan.
HIFK ja Reipas kohtasivat Suomen cupin puolivälierässä vuonna 1970. Olympiastadionilla päädyttiin 90 minuutin jälkeen 2-2 lukemiin, kun HIFK tuli viimeisen kymmenen minuutin aikana kahden maalin takaa tasoihin. Ottelu venyi todella pitkäksi, sillä ottelussa pelattiin peräti kaksi 30 minuutin jatkoaikaa. Lopulta Reipas oli ottelussa parempi maalein 7-4, Olavi Litmasen tehdessä pelin viimeisen maalin 149.minuutilla.
Reipas voitti vielä Suomen cupin vuonna 1978, jolloin sen maalilla pelasi nykyään paremmin poliittisena asiantuntijana tunnettu entinen kansanedustaja Risto E.J. Penttilä. Suomen cupin historian ainoassa kaksiosaisessa finaalissa kaatui KPT yhteismaalein 4-2. Harva osasi aavistaa, että tuo pokaali onkin toistaiseksi viimeinen, jonka Reipas kotimaan kentillä saavuttaa.
80-luvulle tultaessa menestys rupesi kiertämään Reipasta. Joukkueen runko hajosi ja seuran taustoilla vahvasti vaikuttanut Martti Mikkonen jäi sivuun. Tämän kaiken kruunasi putoaminen vuonna 1980, jolloin Reipas jäi karsintasarjan viimeiseksi. Samalla Kuusysi teki nousua Suomen huipulle ja rupesi valtaamaan valtikkaan kaupungin sisäisessä nokkimisjärjestyksessä. Reipas teki kuitenkin vahvaa juniorityötä ja pysyi kaikesta huolimatta kilpailukykyisenä. Suurimpina juniorimyllyn tähtinä voitaneen nostaa esiin tietenkin Jari Litmanen, Joonas Kolkka sekä tämän kauden Reippaan päävalmentaja Tommi Kautonen.
Vuosikymmenen lopulla Reipas vielä taisteli mitaleista, mutta 1990-luvulla tullut lama vaikutti paljon Reippaan toimintaan. Kaudella 1991 junioripainotteinen Reipas pelasi viimeisen kerran pääsarjassa. Se sai 33 ottelusta kasaan vain kahdeksan pistettä maalieron ollessa yli 100 maalia miinuksella.
Lopulta vuonna 1996 Lahdessa tehtiin ratkaisu, joka puhuttaa osin vieläkin. Reipas ja Kuusysi yhdistyivät muodostaen uuden miesten seuran, FC Lahden. Molempien yhdistyneiden seurojen junioritoiminta toki jatkui entisellään ja lopulta molemmat myös palasivat myös miesten sarjoihin.
Kaudella 2012 Lahden Reipas peri Kolmosessa pelanneen Salpausselän Reippaan sarjanpaikan. Vuonna 2018 se voitti oman Kolmosen lohkonsa ja nousi valtakunnallisiin sarjoihin ensimmäistä kertaa yli 20 vuoteen. Seuraavalla kaudella nähtiinkin heti Lahden paikallisottelut Kuusysiä vastaan.
Reipas ja Kuusysi kohtasivat toisensa Kakkosessa kaudella 2018
Reipas on tämän jälkeen ollut vakiokasvo Kakkosessa ja se on toiminut myös FC Lahden farmijoukkueena. Keväällä 2024 Reippaan ja Kuusysin koko junioritoiminta siirtyi kaupungin lippulaivan FC Lahden alle. Tämän yhdistymisen tavoite on nostaa lahtelainen jalkapallo Suomen huipulle ja tarjota kaupungin junioreille laadukkaampi arki jalkapallon parissa.
HIFK:n ja Reippaan edellisestä kohtaamisesta on vierähtänyt jo tovi. Vuonna 1993 molemmat seurat pelasivat II-divisioonassa ja voitot menivät silloin tasan. Kevään vierasottelussa Reipas oli parempi maalein 5-0, mutta elokuisen Bolliksen kohtaamisen Tähtirinnat veivät nimiinsä lukemin 2-0. Punapaitojen maaleista vastasivat Ari Pohjola ja Mika Väyrynen.
HIFK – Lahden Reipas
Sunnuntai 3.5. klo 15.00
Töölön Pallokenttä 1 TN
Liput otteluun
Lähteet ja kuvat:
Viipurin Reipas
Reipas 125-vuotta
www.lahdenreipas.fi
www.suomifutaajatenglannissa.wordpress.com