Sakari Tukiainen aloitti uransa hyvin pienenä poikana ja rakkaus lajia kohtaan syntyi viisivuotiaana paikallisessa jalkapallokoulussa:
– Ensimmäinen muisto jalkapallosta on viisivuotiaana, kun Espoonlahdessa oli McDonald’sin pitämä jalkapallokoulu. Me mentiin sinne mun kaverin kanssa. Minun kaveri keskittyi enemmän eväiden syömiseen, kun taas minä olin innoissani pelaamisesta.
Pallokoulun jälkeen Tukiainen siirtyi EPS:n pelaamaan. Pelipaikka kuitenkin poikkesi silloin kovasti siitä, millä paikalla hän pelaa nykyään:
– EPS:ssä olin puolustaja tosi pitkään. Minusta tuli puolustava keskikenttäpelaaja joskus 13-14-vuotiaana. Minulla oli silloin pelatessa aina semmoinen tunne, että olisin parempi ylempänä kenttää. Koin olevani liian taitava puolustajaksi. Halusin rakentaa peliä enemmän ja yritin sanoa siitä valmentajalle, mutta hän ei nähnyt asiaa samalla tavalla.
Unelmat jalkapalloilijan ammatista kuolivat Tukiaisella kuitenkin 17-vuotiaana, kun hän päätti lopettaa pelaamisen kokonaan:
– Tuli motivaatiopula kun ura ei edennyt niin kuin olisin halunnut ja valmentaja jätti minut otteluissa penkille. Silloin unelmani korkealla pelaamisesta kuolivat.
Rakkaus jalkapalloon kuitenkin säilyi ja laji pysyi miehen matkassa mukana:
– Rakkaus jalkapalloon ei kuitenkaan ikinä kuollut. Minä katsoin silloin todella paljon jalkapalloa ja minusta tuli lajin iso fani.
Ottelu seitsemännessä divisioonassa pisti liikkeelle uskomattoman tapahtumaketjun
Kaikki kuitenkin muuttui viisi vuotta myöhemmin, kun pelaamatta ollutta Tukiaista kysyttiin pelaamaan Helsingin seitsemänteen divisioonaan ja CLE:n (Club Latino Español) joukkueeseen. Tukiainen hyväksyi lopulta pyynnön ja siitä alkoi miehen uralla tapahtumaketju, joka palautti unelmat jalkapalloilijan urasta jälleen pintaan:
– Minun perhetuttu, joka on perustanut kyseisen seuran ja omistaa sen kosiskeli minua monet kerrat heille pelaamaan. Hän tiesi, että minä olen ollut aikanaan kova pelaaja. Lopulta minä suostuin ja innostuinkin jalkapallon pelaamisesta taas ihan älyttömästi.
– Oli todella kivaa olla taas kentällä. Mietin ensimmäisen ottelun jälkeen, että miksi minä ikinä olin lopettanut pelaamisen.
Tukiainen ehti pelata kyseisellä kaudella seitsemännessä divisioonassa muutaman ottelun ja joukkue nousi seuraavalle kaudelle kuudenteen divisioonaan. Uusi rakkaus lajiin oli syntynyt 22-vuotiaana:
– Tauko jalkapallosta oli tehnyt hyvää, vaikka ei sen tauon niin pitkä olisi tarvinnut olla. CLE:ssä nautin pelaamisesta taas aivan suunnattomasti. Minulla oli paineeton tila pelata. Toisin oli juniorina, jolloin oli aina paineita pelatessa, koska meidän valmentaja oli todella ankara.
CLE:ssä Tukiaisesta alkoi muodostua pelottava maalinsylkijä, joskin vasten tahtoaan:
– CLE:ssä halusin olla keskikenttäpelaaja. En minä silloin nähnyt itseäni hyökkääjänä missään nimessä. Silloinen pelaajavalmentaja halusi aina laittaa minut hyökkääjäksi, mutta laitoin hänelle asiasta aina vastaan.
– Joku kerta asian suhteen ei ollut vaihtoehtoja ja minut laitettiin hyökkääjäksi. Sitten niitä maaleja alkoikin tulemaan yhtäkkiä useampi per ottelu ja sillä hetkellä tajusin, että ehkä minä osaankin hyökätä.
Ensimmäinen täysi kausi CLE:ssä huipentui kuudennen divisioonan nousukarsintoihin Atlantis FC:n reservijoukkuetta vastaan. Sieltä hänet bongattiin mukaan isompiin ympyröihin:
– Se ottelu oli itselle vaikea, mutta muistan kuinka ottelun jälkeen Facebookiin oli tullut viesti Atlantiksesta. He kysyivät, että haluaisinko tulla heidän kakkosjoukkueeseen pelaamaan. Ensimmäinen ajatukseni oli, että miksi minä sinne menisin.
– Katsoin kuitenkin, että Atlantiksen edustusjoukkue pelaa Kakkosta ja olin silleen, että hitto että olisi siistiä pelata joskus Kakkosta. Vastasin heille, että voin tulla kokeilemaan.
Tukiainen siirtyi CLE:stä Atlantiksen harjoituksiin mukaan. Seura huomasi nopeasti miehen potentiaalin ja asiat lähtivät etenemään oikeaan suuntaan:
– Kaikki tapahtui Atlantiksessa todella nopeasti. Parit ensimmäiset treenit meni hyvin ja minua pyydettiin heti edustuksen mukaan treenaamaan. Seurassa meni koko ajan paremmin ja yritin oppia koko ajan lisää. Tulin seuraan kuudennesta divisioonasta, joten tiesin, että minun pitää näyttää muille. Ne rakasti seurassa minun asennettani.
Pelaajan tavoitteellisuus ja unelmat uran suhteen olivat näin jälleen elossa. Kaikki loksahti Atlantiksessa paikoilleen ja jo pre-seasonilla Tukiaiselle sanottiin, että hän toimisi edustusjoukkueen ykköshyökkääjänä Kakkosessa. Reilussa vuodessa tyhjästä Kakkosen maalintekijäksi. Hyökkääjän mieletön tuhkimotarina oli syntynyt.
Kakkosen kaudesta tuli täysosuma, joka on jäänyt historiankirjoihin ikuisiksi ajoiksi. Tukiainen iski Atlantiksessa 27 otteluun 40 maalia, joka on sarjan maaliennätys vielä tänäkin päivänä. Sarjan entinen maaliennätys oli 33 maalia ja ennätystä pitivät hallussaan Pasi Nevanperä ja nykyinen Suomen maajoukkuehyökkääjä Joel Pohjanpalo. Atlantiksessa hyökkääjä löysi ammattimaisuuden, joka vaati myös uhrauksia:
– CLE:ssä minä en treenannut ollenkaan. Atlantikseen siirryttäessä harjoittelin aivan älyttömästi. Koko vuotena minä en tehnyt mitään muuta kuin harjoittelin. En nähnyt juurikaan kavereita, en käynyt ulkona ja en juonut alkoholia ollenkaan. Tulin treeneistä himaan, söin ja lähdin uudestaan kentälle. Olin sitä myöten todella hyvässä kunnossa.
Timanttinen kausi Suomessa poiki kauden jälkeen testileirin Allsvenskanin ja Tukholman suurseurassa AIK:ssa. Tässä vaiheessa hyökkääjän urapolku noudatteli huomattavan paljon samoja jalanjälkiä toisen suomalaisen hyökkääjän Eero Markkasen kanssa. AIK:n testiottelussa Tukiainen iski kaksi maalia, mutta se ei kuitenkaan tuonut sopimusta Tukholmaan:
– Testijaksosta tuli todella surrealistinen fiilis. Treeneissä minua jännitti ja ne meni heikosti omasta mielestä. Jännitin mahdollisuutta liikaa, oli niin paljon kaikkea uutta. AIK oli juuri silloin tuomassa paluumuuttajaa La Ligasta ja heillä ei ollut tarvetta hyökkääjälle.
Jalkapalloammattilaisuus alkoi Tallinnassa, miehen matka vei myöhemmin Rovaniemeltä Tanskaan
Jalkapalloammattilaisuus koitti seuraavalla kaudella Tukiaisen siirtyessä tallinnalaiseen suurseura FC Floraan:
– Flora on todella hyvä organisaatio, yllätyin kovasti sen tasosta. Silloinen agenttini Ville Lyytikäinen hoiti sopimuksen sinne, vaikka minä epäilin sitä vaihtoehtoa kovasti.
Kausi 2015 Florassa lähti upeasti liikkeelle, kun Tukiainen iski heti debyytissä maalin tultuaan vaihdosta kentälle. Sopeutuminen joukkueeseen ei kuitenkaan ollut helppoa:
– Ei ollut helppoa päästä mukaan. Kokeneemmat pelaajat osasivat olla todella tiukkoja ja se meni itsellä välillä tunteisiin. Myöskään silloinen päävalmentaja ei tykännyt minusta. Oma pelaaminen joukkueessa vaihteli. Tuli sekä hyviä että huonoja jaksoja.
Kyseisellä kaudella Tukiainen iski ensin Floran paidassa 14 otteluun neljä maalia, jonka jälkeen hyökkääjä siirtyi heinäkuun lopussa loppukauden kestävälle lainalle samassa sarjassa pelaavaan JK Viljandi Tulevikiin. Tulevikissä loppukauden 16 otteluun Tukiainen teki kuusi maalia. Tukiaisella oli Floran kanssa kahden vuoden sopimus ja jälkimmäisellä kaudella hyökkääjä sai mahdollisuutensa seuran ykköshyökkääjän ja päävalmentajan lähdettyä pois seurasta. Toisella Floran kaudella 26 otteluun syntyi 14 maalia, mutta kaiken kaikkiaan aika Virossa oli pelaajalle itselleen pettymys:
– Ajasta siellä jäi pettynyt fiilis. Omat odotukset olivat sen suhteen paljon korkeammalla.
Viron reissun jälkeen Tukiainen palasi Suomeen ja joukkueeksi valikoitui Veikkausliigaseura Rovaniemen Palloseura. Pitkän ja poikkeuksellisen matkan huipulle tehnyt Tukiainen teki debyyttinsä Veikkausliigassa 26 vuotiaana. Se olikin lopulta parasta antia vaikeasta kaudesta 2017:
– Debyytti oli hieno asia, mutta kausi oli kokonaisuudessaan todella vaikea. Minulla oli pitkään outoa kipua takareidessä ja oli aina ihan 50-50, että pystynkö pelaamaan. Silloinen päävalmentaja Juha Malinen pisti minut kuitenkin aina treenaamaan, mutta en oikein koskaan pystynyt menemään ihan täysillä.
Ensimmäisen Veikkausliigakauden saldo oli lopulta kolme maalia 26 otteluun, mikä ei ollut lähellekään sitä, mitä Rovaniemeltä lähdettiin hakemaan. Suomen valloitus sai toistaiseksi jäädä ja vaikean kauden jälkeen miehen uralle lähdettiin hakemaan uutta nostetta Tanskan toiseksi korkeimmalla sarjatasolla pelaavasta Thisted FC:stä. Tukiainen liittyi joukkueeseen mukaan kesken kauden 2017/2018 ja peliaika jäi sitä myöten sillä kaudella vielä vähiin. Loppukauden 13 otteluun hyökkääjä teki vähäisestä peliajastaan huolimatta neljä täysosumaa. Seuraavalla kaudella joukkueeseen tuli uusi päävalmentaja ja Tukiaisesta tuli samalla joukkueensa ykköshyökkääjä.
Ensimmäinen ja ainoa kokonainen kausi Thistedissä oli menestyksekäs miehen iskiessä 13 maalia 31 otteluun. Tällä maalimäärällä Tukiainen sijoittui Tanskan toiseksi korkeimman sarjatason maalintekijätilastossa sijalle neljä. Joukkueen kausi kuitenkin epäonnistui pahoin ja putoaminen yhtä sarjaporrasta alemmas varmistui jo hyvissä ajoin ennen kauden päättymistä. Sarjatason vaihtuminen merkitsi myös sitä, että Tukiainen halusi uuden haasteen ja ennen kaikkea päästä taas pelaamaan pääsarjatasolla:
– Tanskasta tuli kauden jälkeen paljon kyselyitä ja alunperin sinne piti jäädäkin.
HIFK ja Tukiainen löysivät toisensa
Kuvioihin tuli kuitenkin mukaan nykyinen seura HIFK, joka sai Tukiaisen pohtimaan seuraavaa siirtoaan pitkään. HIFK:n silloinen kiinalaisomistaja oli kiinnostunut tuomaan Tukiaisen Veikkausliigaan ja hyökkääjä lopulta myös tarttui tilaisuuteen:
– Henkilökohtaisten syiden takia Suomi tuntui sitten lopulta paremmalta vaihtoehdolta. HIFK sytytti vaihtoehtona välittömästi. Tykkäsin ajatuksesta tulla Helsinkiin ja pelata HJK:ta vastaan. Lopulta kun kaikki käytännön järjestelyt saatiin hoidettua oli päätös helppo tehdä.
– HIFK on aina ollut “ihmisten joukkue”, jolla on aivan loistavat fanit, jotka ovat olleet joukkueen mukana jo Kakkosessa ja Ykkösessä. Mietin, että olisi mahtavaa olla mukana nostamassa tätä seuraa kohti Suomen kärkeä. Lisäksi minulla oli kova halu päästä pelaamaan ja tekemään maaleja Veikkausliigassa.
Tukiaisen sopimus HIFK:n kanssa julkaistiin heinäkuussa 2019 ja hyökkääjä teki loppukauden aikana yhteensä viisi maalia. Hyvät otteet uudessa joukkueessa johtivat marraskuussa kauden 2020 kattavaan jatkosopimukseen.
Miehen hyvät otteet jatkuivat myös kaudella 2020. Tukiainen oli kaudella joukkueensa paras maalintekijä viidellä maalillaan. Pelaajan tavoitteet ovat kuitenkin paljon korkeammalla ja kaudesta jäi Tukiaiselle omien sanojensa mukaan sekä yksilönä että joukkueena paljon hampaankoloon.
Uuteen kauteen täynnä intoa ja itseluottamusta
Tukiainen tykkää jäädä joukkueen harjoitusten jälkeen useasti harjoittelemaan viimeistelyä ja hän onkin yleensä viimeinen pelaaja, joka poistuu kentältä. Talvella Suomen Cupissa Tukiaisen maalihanat jäivät vielä avaamatta, mutta mies ei ota siitä paineita itselleen:
– Ei minulla ole tällä hetkellä paineita maalinteosta. Tällä hetkellä on vaan aivan älytön nälkä pelata ja tehdä maaleja. Viimeistelyä viritetään vielä kuntoon, jotta paikan tullessa tehdään maali. Tällä hetkellä luotan sataprosenttisesti omaan tekemiseeni.
Hyökkääjän arvoa joukkueelleen ei kuitenkaan mitata pelkästään maaleissa. Tukiainen juoksee hurjan määrän kilometrejä per ottelu ja työmoraali on todella korkea molempiin suuntiin. Pelaajalla on aina ollut kova voittamisen halu:
– Aina on pakko antaa kaikkensa kentällä. Päävalmentaja Joaquín Gómez on sanonut minulle, että minun pitää ottaa välillä rauhallisemmin, jotta riittää paukkuja myös ylöspäin.
Pre-season on nyt takana ja kausi alkaa maanantaina Valkeakosken Hakaa vastaan. Hyökkääjä tärisee haastateltaessa innosta ja halusta päästä kentälle joukkueensa kanssa:
– Pre-seasonista jäi uskomattoman hyvä fiilis. Sen pitää vaan kantaa myös alkavalla kaudella. Kaikki ovat tehneet yhdessä todella paljon duunia ja tulosta on tulossa varmasti. Minulla on iso odotus kauden suhteen, sillä me ollaan valmiita. Minä en ole ikinä nähnyt urallani toista näin nälkäistä joukkuetta.
Tukiaisella koko haastattelun ajan käsissään ollut tekniikkapallo vaihtaa paikkaa kädestä toiseen. Ulospäin miehestä huokuu samankaltainen into kuin viisivuotiaalla Espoonlahden jalkapallokoulussa. Rakkaus jalkapalloa kohtaan välittyy miehestä selvästi ulospäin ja toivotankin tulevalle kaudelle onnea kaikille tämän hyökkääjän kohtaaville puolustajille, sillä työpäivät kentällä tulevat heille olemaan takuulla täyttä tuskaa.