”Joukkue henkilöityy Jugiin – hän on kaikkea sitä, mitä IFK on. Rautaisen kova ja pelottava, mutta samalla rehellinen ja nöyrä. Kaiken pelottavuuden keskellä myös erittäin sympaattinen ja mukava kundi!”

Näillä sanoilla kuvaili joukkuetoveri Fredrik Lassas keskikenttäkollegaansa Jukka Halmetta muutama vuosi sitten. Samankaltaisia mielipiteitä varmasti esittäisi moni muukin IFK:ta vuosien varrella edustanut pelaaja, ja näitä pelitovereita on totisesti myös riittänyt. Parhaillaan on nimittäin menossa Jukka Halmeen uran 11. kausi IFK:n edustusjoukkueessa, ja Lahdessa syyskuun 28. päivänä 2019 Jugi pelasi tähtipaidassa sarjaottelunsa numero 200. Tämä lukema olisi huomattavasti suurempi ilman toistuvia loukkaantumisia, jotka ovat tulleet Halmeelle vuosien mittaan valitettavan tutuiksi.

Jukka Halmeen IFK-ura alkoi seuran junioreissa 1990-luvulla, mutta hänen tiensä edustusjoukkueeseen oli harvinaisen mutkikas. Tämän vuosituhannen alussa koko IFK:n junioritoiminta nimittäin siirtyi PK-35:n lipun alle, teini-ikäinen Jugi muiden mukana. Hiukan myöhemmin tähtirinnat joutuivat vielä luopumaan sarjapaikastaan Ykkösessä ja ottamaan uutta vauhtia entisen HIFK/2:n sarjapaikalta Nelosesta. Molempien osapuolten kasvettua ja kehityttyä tahoillaan Jukka Halmeen ja IFK:n tiet kohtasivat uudelleen vihdoin kaudella 2007, jolloin tähtirinnat pelasivat Kolmosessa.

2007: Bolliksen Gattuso

Merkittävästi rivejään talven aikana vahvistanut IFK lähti kauteen selvänä nousijasuosikkina, eikä Tapio Tammisen valmentama joukkue jättänyt mitään epäilysten varaan. Tähtirinnat voittivat 22 sarjaottelustaan peräti 19, ja myös Suomen Cupissa jälki oli vakuuttavaa: IFK raivasi tieltään Ykkösen ja Kakkosen joukkueita edeten aina 16 parhaan joukkoon. Tarvittiin joukkue Veikkausliigasta (FC Inter) pysäyttämään punapaitojen eteneminen. Syksyllä juhlittiin nousua Kakkoseen, mikä samalla merkitsi päätöstä IFK:n viisivuotiselle taipaleelle piirin sarjoissa.

Edelliseltä kaudelta periytyneen pelikiellon takia Jukka Halme oli sivussa sarja-avauksesta, joten hänen virallinen IFK-debyyttinsä tapahtui seuraavana päivänä Suomen Cupin ottelussa Akillesta vastaan. Kun Jugi vihdoin pääsi irti, oli jälki murhaavaa: hattutemppu vajaassa puolessa tunnissa ja ottelu sen myötä pakettiin. Ensimmäinen sarjapeli puolestaan kirjattiin tilille 4.5.2007, jolloin vastassa oli Pajamäen Pallo-Veikot. Nämä ottelut pelattiin Saharan tekonurmella sekä Pallokenttä 6:lla, eli IFK:n nykyisen kotikentän Telia 5G Areenan välittömässä läheisyydessä, mutta hiukan vaatimattomammissa puitteissa! Jugin maalitili Kolmosessa aukesi niin ikään Pallokenttä 6:lla toukokuun lopulla vierasottelussa SAPA:a vastaan. Syötön oikealta laidalta tarjosi Lasse Litmanen, ja viimeistely tapahtui aivan lähietäisyydeltä.

Vaikka joukkue oli tasaisen vahva, onnistui eräs pelaaja silti erottumaan edukseen. Jukka Halmeen reippaat peliotteet noteerattiin mediaa myöten ja niinpä hän sai Urheilulehdeltä liikanimen ”Bolliksen Gattuso”, AC Milanin ja Italian maajoukkueen silloisen tähtipelaajan Gennaro Gattuson mukaan. IFK:lla oli kuitenkin niin kova ryhmä jalkeilla, että Suomen Cupin pelien päätyttyä tähtirinnoilla oli varaa päästää Jugi loppukaudeksi pelaamaan Ykköstä. Mainittakoon että tällä ensimmäisellä IFK-kaudellaan Jukka Halme käytti pelinumeroa 20; sittemmin tutuksi käynyt kasipaita oli tuolloin toppari Jiska Länsivuoren käytössä.

Tämän veljesparin jalkoihin jäi moni vastustaja. Mikko (vas.) ja Jukka Halme dominoivat IFK:n keskikenttää vuosikaudet. Finnair Stadium, kesäkuu 2008. Kuva: Vilhelm Sjöström
Tämän veljesparin jalkoihin jäi moni vastustaja. Mikko (vas.) ja Jukka Halme dominoivat IFK:n keskikenttää vuosikaudet. Finnair Stadium, kesäkuu 2008. Kuva: Vilhelm Sjöström

2008: Kovan onnen kausi

Kakkoseen noussut IFK lähti ennakkoluulottomasti kohti uusia haasteita, joskin epätasaisuus vaivasi Pasi Pihamaan valmentamaa ryhmää. Tähtirinnat johtivat sarjaa kesäkuussa ja olivat mukana kärkikamppailussa vielä elokuussa. Pihamaan siirryttyä Atlantikseen joukkue kuitenkin menetti henkisen ryhtinsä, ja seuralegenda Tom Jokisella oli epäkiitollinen tehtävä luotsata punapaidat läpi loppukauden karikkojen. IFK sijoittui lopulta Kakkosen A-lohkossa seitsemänneksi eli täsmälleen sarjataulukon puoliväliin.

Pelinumeroa 8 tästä lähtien kantaneelle Jukka Halmeelle kausi oli varsin epäonninen. Jugi oli jalkavamman takia sivussa lähes koko harjoituskauden, toipuen pelikuntoon juuri sarja-avauksen alla. Tästä huolimatta Halme oli välittömästi oma itsensä ja tärkeä tekijä IFK:n kamppaillessa kärkisijoista, kunnes kesäkuun puolivälissä jalkavamma uusiutui pitäen ”Bolliksen Gattuson” sivussa peräti kolmen kuukauden ajan. Jugin vihdoin palatessa kentille syyskuussa joukkue rämpi jo tappioputkessa, eikä loppukauden peleissä sen kummempaa panosta enää ollut. Jugin sarjakauden saldoksi jäi 13 ottelua, joissa syntyi neljä maalia.

Jugi valmistautumassa kulmapotkuun Ykkösen ottelussa FC Hämeenlinnaa vastaan. Brahen kenttä, heinäkuu 2011. Kuva: Henrik Alfthan

2011: Takaisin tähtipaitaan

Hyppäämme nyt pari vuotta eteenpäin eli tilanteeseen, jossa päävalmentaja Jani Honkavaara on nostanut IFK:n jälleen sarjaporrasta ylemmäs. Kauden 2011 Ykkönen oli varsin erikoinen sarja: mukana oli 13 joukkuetta, joista peräti neljä putosi suoraan Kakkoseen. Useimmat odottivat että nimetön nousijajoukkue IFK olisi yksi putoajista, mutta toisin kävi. Brahen kentälle kotiottelunsa siirtänyt IFK poimi pisteitä alakastin joukkueilta tarpeeksi tehokkaasti ja sijoittui sarjassa yhdeksänneksi, putoamisviiva kaukana takanaan.

Pelattuaan välillä pari kautta PK-35 Vantaan riveissä Ykköstä teki Jukka Halme odotetun paluun punaiseen tähtipaitaan. Myös pelinumero 8 oli Jussi Leppälahden jäljiltä jälleen vapaana. Jugi kuului totutusti joukkueen tärkeimpiin pelaajiin, joskin täysin ehjää kautta ei hänen osakseen tälläkään kertaa tullut. Ennen syksyistä loukkaantumistaan Halme ehti kuitenkin olla mies paikallaan siinä kriittisessä vaiheessa, kun tähtirinnat raapivat kasaan säilymisen varmistaneet pisteet. Jugin kauden saldo Ykkösessä oli 16 ottelua ja kolme maalia.

2012: Ehjä kausi Jugille, vaan ei IFK:lle

Toisesta kaudesta Ykkösessä tuli IFK:lle hyvin vaikea. Juha Moilasen valmentama joukkue onnistui voittamaan vain viisi ottelua ja tähtirinnat jäivät näin historiansa ensimmäisen ja toistaiseksi ainoan kerran vihoviimeiseksi pelaamassaan sarjassa. Luonnollisesti seurauksena oli putoaminen takaisin Kakkoseen.
Yksi joukkueen harvoista valopilkuista oli Jukka Halme. Hän pelasi tasaisen vahvan kauden ja oli Sami Okkosen jälkeen joukkueen paras maalintekijä. Huomionarvoista on että Jugin viidestä maalista peräti neljä syntyi rangaistuspotkusta. Kauden ainoan pelitilannemaalinsa numero 8 ampui syyskuussa Brahen kentällä PK-35 Vantaan verkkoon – ottelussa, joka päättyi IFK:n toiseen ja viimeiseen kotivoittoon sillä kaudella!

2013: Kakkosen paras pelaaja

Päävalmentajaksi palannut Jani Honkavaara piiskasi tähtirinnat hurjaan nousukiitoon, joka alkoi tästä kaudesta. Suurten kysymysmerkkien saattelemana kauteen lähtenyt IFK otti Kakkosen itäisen lohkon kärkipaikan, kun tahmeaa alkua seurasi 22 tappiottoman sarjaottelun putki sekä parhaimmillaan 831 minuutin pituiseksi venynyt nollaputki. Nousukarsinnassa tähtirinnat löivät PS Kemi Kingsin sekä vieraissa että kotona, ja nopea paluu Ykköseen oli näin tosiasia. Kotiottelutkin pelattiin jälleen pääasiassa Töölön Pallokentällä.

Jälleen ehjän kauden pelannut Jukka Halme dominoi tuttuun tyyliin tähtirintojen keskikentällä. Maaleja syntyi sarjakauden aikana jälleen viisi kappaletta, tällä kertaa tosin pelitilanteista. Kauden tärkeimmän maalinsa Jugi teki kuitenkin jälleen rangaistuspotkusta. Nousukarsinnan ensimmäisessä osassa Kemissä upotettu kylmänviileä osuma jäi ottelun ainoaksi ja takasi IFK:lle erinomaiset asetelmat toiseen ja ratkaisevaan osaotteluun Sonera Stadiumilla. Nousuun päättyneen kauden jälkeen Jalkapallon Pelaajayhdistys valitsi Jukka Halmeen vuoden pelaajaksi Kakkosessa.

Halme valmistautuu ottamaan kulmapotkua ottelussa HIFK – FC Jazz. Olympiastadion, kesäkuu 2014. Kuva: Jere Nevalainen

2014: Unohtumaton kausi

Nousijana Ykköseen lähtenyttä IFK:ta ei ennakkokaavailuissa nostettu kärkijoukkueiden kastiin. Punapaitojen hyökkäyspeli tuotti kuitenkin voittoja ja pisteitä tasaiseen tahtiin, ja joukkue pärjäsi selvästi ennakko-odotuksia paremmin. Sarjan kärkipaikka oli silti toivottoman tuntuisen 11 pisteen päässä, kun enää neljä kierrosta oli jäljellä. Sitten tapahtui kummia. IFK voitti loput ottelunsa ja kun kärkitilaa hallussaan pitänyt KTP vastaavasti hyytyi, nähtiin Töölön Pallokentällä lauantaina 4. lokakuuta 2014 lähes epätodelliset nousujuhlat. IFK oli palannut pääsarjatasolle yli 40 vuoden tauon jälkeen!

Punapaitojen numero 8 jatkoi siitä mihin edellisenä kautena oli jäänyt. Kesäkuussa Jukka Halme pääsi muun joukkueen kanssa hieman tavallista suuremmalle estradille, kun IFK kohtasi FC Jazzin ensimmäisessä ottelussaan Olympiastadionilla yli 40 vuoteen. Sen kunniaksi tähtirinnat jyräsivät rankkasateessa käydyn kamppailun voittoon. Halmeen hienosti edennyt kausi päättyi käytännössä kuitenkin loukkaantumiseen elokuisessa KTP-ottelussa Töölön Pallokentällä. Jugi poistui kentältä puolen tunnin kohdalla ehdittyään sitä ennen jo viedä IFK:n johtoon. Hän palasi joukkueen harjoitusvahvuuteen kaksi kuukautta myöhemmin, kauden viimeisellä viikolla. FC Jazzia vastaan pelatun viimeisen ottelun lisäajalla Jugi ehdittiin vielä vaihtaa sisään, joten hän sai kuin saikin kokea IFK:n unohtumattoman liiganousun kentän puolella!

2015: Vihdoinkin Veikkausliigassa

Tietynlainen ympyrä sulkeutui Maarianhaminassa sunnuntaina 19. huhtikuuta 2015. HIFK pelasi ensimmäisen pääsarjaottelunsa sitten syksyn 1972, ja Jukka Halme – viimeisenä mohikaanina joukkueen piirisarja-ajoilta – debytoi Veikkausliigassa reilua kuukautta ennen 30-vuotispäiväänsä. Harvinaista kyllä, tämä tapahtui vaihtopelaajan ominaisuudessa toisella puoliajalla, mutta muutamaa päivää myöhemmin Jugi oli jälleen tutulla paikallaan aloituskokoonpanossa kun IFK ja HJK tasasivat pisteet ensimmäisessä Stadin Derbyssä vuosikymmeniin yli 10.000 katsojan edessä.

Käytännössä amatööripohjalta ponnistanut yllätysnousija IFK arvioitiin ennakkoon sarjan hännille. Hienosti yhteen hitsautunut joukkue ylitti kuitenkin jälleen odotukset ja sijoittui seitsemänneksi. Jukka Halme osoitti välittömästi olevansa liigatasoa, herättäen kiinnostusta jopa ulkomaalaisten pelaajatarkkailijoiden keskuudessa. Uran ensimmäinen liigamaali syntyi Tampereella Ilvestä vastaan pelatussa ottelussa 14.5.2015. Ville Salmikivi syötti päätyrajan tuntumasta maalin eteen, josta Jugi täräytti pallon verkkoon.

Elokuussa puolestaan koettiin harvinaislaatuinen tapahtuma Jukka Halmeen IFK-uralla: hänet ajettiin kentältä ulos! Kovaa mutta fiksusti pelaava Halme oli vuosien mittaan kerännyt tähtipaidassa kymmeniä varoituksia, vaan ei ainuttakaan ulosajoa ennen RoPS-ottelua, jossa toinen varoitus tiesi Jugille punaista korttia jo parinkymmenen minuutin pelin jälkeen. Tapahtumaa seurasi massiivinen vihellyskonsertti, sillä yleisön mielestä vierasjoukkueen Moshtagh Yaghoubi filmasi tilanteessa räikeästi. Ja aivan oikein: TV-kuvaa katsomalla näki, että Halme ei tilanteessa edes osunut Yaghoubiin.

Halme tuulettaa HIFK:n voitettuaan paikallisvastustajaa HJK:ta. Sonera Stadium, syyskuu 2016. Kuva: Tomi Hänninen

2016: Käytännössä välivuosi

Hyvin sujuneen comeback-kauden jälkeen IFK lähti toiveikkaana kohti tulevaa, mutta todellisuus oli paljon karumpi. Kelvollisen alun jälkeen tähtirinnat suistuivat putoamistaisteluun ja tilanne kärjistyi heinäkuun lopulla, jolloin Antti Muurinen korvasi pitkään päävalmentajana toimineen Jani Honkavaaran. Tuloksena oli lopulta kymmenes sija, vain pari pistettä karsintaviivan yläpuolella.

Jos oli kausi raskas joukkueelle, oli se sitä myös Jukka Halmeelle. Toukokuisen SJK-ottelun jälkeen Jugi oli jalkavamman takia sivussa lähes kauden loppuun saakka. Hän palasi kentälle vasta syyskuun lopussa voitokkaassa Stadin Derbyssä, silloinkin vaihtopelaajan ominaisuudessa. Tilille kertyi ainoastaan kahdeksan liigaottelua ja tämä kausi on jäänyt myös Jugin IFK-uran ainoaksi ilman yhtään tehtyä maalia.

2017: Toinen putoaminen

IFK:n laskeva trendi jatkui ja kaudesta 2017 tuli tähtirinnoille melkoinen kärsimysnäytelmä. Joukkue onnistui voittamaan 33 liigaottelustaan ainoastaan kuusi, mikä tiesi sijaa 11 ja putoamiskarsintoja. Voittoja ei herunut myöskään karsinnoissa ja niinpä IFK putosi vierasmaalisäännön nojalla Ykköseen.
Historia toisti itseään sikäli että kauden 2012 tapaan Jukka Halme oli yksi sarjapaikkansa menettäneen IFK-joukkueen harvoja valopilkkuja. Halmeen kunto säilyi hyvänä läpi kauden, mistä osoituksena 29 pelattua sarjaottelua – koko joukkueen kolmanneksi korkein lukema. Elokuussa Jugi teki vihdoin myös liigauransa ensimmäisen maalin kotiyleisönsä edessä, komealla vasurilla reilusta 20 metristä VPS:n verkkoon.

2018: Neljäs nousu

Tähtirintojen visiitti Ykköseen jäi lyhyeksi. Seurassa pitkään valmennustehtävissä toiminut Teemu Kankkunen luotsasi joukkueen sarjan voittoon ja takaisin Veikkausliigaan. Nousu tapahtui melkoisella old school – joukkueella, jossa pelasi paljon pitkän linjan IFK-miehiä.

Yksi näistä pitkän linjan miehistä oli luonnollisesti Jukka Halme. Tähtirintojen päättäessä kautensa kuuden ottelun pakkovoittoputkeen raatoi Jugi täysiä minuutteja, ja vastasi siinä sivussa mm. tärkeän KTP-ottelun ainoasta maalista kovalla laukauksella juuri ylähirren alle. Sarjan viimeisellä kierroksella Kajaanissa varmistunut nousu oli Halmeen IFK-uralla jo neljäs, saavutus jonka hänen kanssaan jakaa ainoastaan pitkäaikainen joukkuetoveri Matias Hänninen.

2019: Kohti seuraavaa vuosikymmentä

Talven aikana tähtirintojen edustusjoukkue koki yhden historiansa suurimmista myllerryksistä, sillä kauden 2018 ryhmästä jatkoi ainoastaan seitsemän pelaajaa – yhtenä heistä keskikentän luottojyrä Jukka Halme. Vaikka mittariin tuli toukokuussa jo 34 vuotta, on Jugi edelleen kovaa valuuttaa liigakentillä. Kauden avausmaalikin syntyi kotiottelussa VPS:n verkkoon sopivasti syntymäpäiväjuhlien jälkimainingeissa. Halme on jo pitkään kuulunut joukkueen kapteenistoon ja hänet onkin nähty kapteeninnauha käsivarressa monet kerrat, myös tällä kaudella.

Vuosien varrella Jukka Halmeesta on kasvanut ikoninen hahmo tähtirintojen keskikentällä. Kannattajien keskuudessa Jugin suosio on vankkumatonta luokkaa ja hänelle omistetun veisun sanoihin (”Los momentos sexuales”) tiivistyy varmasti kaikki oleellinen. Halmeen pitkää IFK-uraa voi kuitenkin kuvailla monella muullakin tapaa kuin suurella yleisönsuosiolla tai 200 pelatulla sarjaottelulla. Jugi on kaudesta 2014 alkaen ollut joukkueen ainoa jo piirisarjatasolla seuraa edustanut pelaaja. Jugi on IFK:n jalkapallohistorian ainoa pelaaja, joka on tehnyt edustusjoukkueelle maalin neljällä eri sarjatasolla liigasta Kolmoseen. Hän on lisäksi Matias Hännisen ohella ainoana pelaajana ollut nostamassa tähtirintojen edustusjoukkuetta neljä kertaa ylemmälle sarjatasolle. Mikäli IFK vakiinnuttaa asemansa pääsarjassa – mitä jokainen kannattaja luonnollisesti toivoo – jäävät nämä saavutukset seuran tasolla ainutlaatuisiksi.

IFK:n jalkapallohistoriaan kuuluu monta maineikasta veljesparia, parhaimpana esimerkkinä kenties 1930-luvun lukuisten mestarijoukkueiden avainpelaajat Frans Karjagin ja Leo Karjagin. Tällä vuosituhannella perinnettä ovat näkyvimmin jatkaneet Halmeen veljekset. Vanhempi osapuoli Mikko Halme edusti IFK:ta kolmella eri sarjatasolla 125 sarjaottelun edestä, toimien myös joukkueen kapteenina. Mikko lopetti edustusjoukkueuransa syksyn 2013 nousujuhliin, mutta Jukka jatkaa edelleen eikä loppua onneksi näy. Hänen sopimuksensa nimittäin kattaa myös kauden 2020. Kaiken mennessä suunnitelmien mukaan Jukka Halme siis ilahduttaa tähtirintojen kannattajia pian jo kolmannella vuosikymmenellä!