Eetu Volk (vas.), HIFK:ssa vuodet 2012-2014 pelannut Jonathan Karlsson sekä seuran monivuotinen kannattaja Matti Karjalainen juhlivat Bolliksella HIFK:n nousua Veikkausliigaan.
Tekstin kirjoittaja Eetu Volk on HIFK Fotbollin TET-harjoittelija ja seuran kannattaja
Loppuvihellys kaikuu Rovaniemen Keskuskentällä 23.10.2016. HIFK:n ja Rovaniemen Palloseuran välillä pelattu Veikkausliigan päätöskierroksen ottelu päättyi 0-0 lukemiin. Pelaajat jäivät jännittyneinä odottamaan Vantaalla samaan aikaan pelatun PK-35 Vantaa-FC Inter ottelun lopputulosta. Noin puolen minuutin jälkeen tieto tämän toisen ottelun lopputuloksesta saadaan myös pelaajien tietoon. PK-35 Vantaa oli yllättäen voittanut oman ottelunsa FC Interiä vastaan lukemin 2-1. Pelaajat juoksevat kannattajien luokse juhlimaan. Karsinnat pystyttiin välttämään ja vaikea kausi päättyi onnellisesti.
Kauteen oli mahtunut useita tappioita, mutta myöskin hienoja voittoja sekä satoja kilometrejä bussissa istumista. Usein näin kauden loppumisen kynnyksellä tulee kerrattua, että miten on päätynyt osaksi näin hienoa seuraa kuin Helsingin IFK. Itselläni matka IFK:n rinnalla alkoi vuonna 2012. Olin tuolloin noin kymmenvuotias.
Ensimmäinen mieleen jäänyt ottelu oli kesällä 2012 pelattu HIFK-OPS sateisella Brahen kentällä. Ottelu päättyi lukemiin 1-1, kun IFK tasoitti aivan loppuhetkillä. Jo silloin tiesin, että tänne tullaan vielä monta kertaa uudestaan. En muista kovin tarkkoja yksityiskohtia tuosta kaudesta, mutta kotiottelut Hämeenlinnaa ja Viikinkejä vastaan ovat muistissa. Vaikka omat muistot kaudelta 2012 ovat pääosin hyviä, sillä kaudella IFK putosi takaisin kakkoseen kahden ykkösessä pelatun vuoden jälkeen. Päällimmäinen tunne oli tietysti pettymys, joka muutaman kuukauden jälkeen vaihtui odotukseen pian alkavasta uudesta kaudesta. Tuolloin myös päätin, että tulen ostamaan kausikortin tulevalle kaudelle. Oli vuosi 2013. Odotuksissa oli nousu takaisin ykköseen. Joukkueeseen oli tullut uusia pelaajia ja suurimpana muutoksena oli vuoden poissaolleen Jani Honkavaaran paluu takaisin HIFK:n päävalmentajaksi. Kaikki näytti ennen kaudenalkua todella hyvältä. Kuitenkin kausi alkoi heikohkoilla tuloksilla eikä nousu ykköseen näyttänyt varmalta. Hiljattain kesän edetessä peli parani huomattavasti ja tappioton putki venyikin usean kuukauden mittaiseksi. Värikkäiden vaiheiden jälkeen kausi 2013 päättyi odotettuihin nousujuhliin.
Kauteen 2014 IFK lähti neutraalein odotuksin. Tavoitteena oli vähintään säilyminen ja lopullinen sijoitus välillä 4-6. Kauden edetessä alkoi mieleen tulla ajatuksia mahdollisesta noususta. Kuitenkaan sitä mahdollisuutta ei voinut tuolloin pitää kovinkaan realistisena. Lauantaina 4.10.2014 pelatussa päätöskierroksen ottelussa FC Jazzia vastaan oli panoksena nousu Veikkausliigaan. Tuolloinkaan sarjasijoitus ei ollut omissa käsissä. Samaan aikaan Kotkassa koko kauden sarjan kärjessä ollut KTP pelasi putoamisensa varmistanutta Jippoa vastaan. Kotkassa pelattuun otteluun vedoten tuntui mahdottomalta, että KTP voisi ikinä menettää pistettäkään Jipolle ja näin avata IFK:lle tietä Veikkausliigaan. On vaikeaa kuvailla sitä hetkeä ja tunnetta, kun tuomari viheltää pilliin ja unelmasta on mahdollisesti tullut totta. Samaan aikaan, kun kannattajat ryntäsivät kentälle, odotettiin myös Kotkassa pelatun ottelun lopputulosta. Pian kentälle juoksun jälkeen tuli kuulutus, jonka mukaan ottelu Kotkassa päättyi 0-0 ja näin IFK varmisti nousun Veikkausliigaan voitolla Jazzista lukemin 4-2. Nousu Veikkausliigaan tuli kaikille yllätyksenä. Edessä oli uusia vieraspaikkakuntia ja ennen kaikkea Stadin Derby. Ensimmäinen ja historiallinen Veikkausliigakausi päättyikin hienosti sijalle 7.
4.10.2014. Päivämäärä, joka ei unohdu koskaan. HIFK on juuri noussut takaisin Suomen korkeimmalle sarjatasolle ikuisuudelta tuntuneen yli 43 vuoden odotuksen jälkeen. Kuva: Eetu Volk
Toiseen veikkausliigakauteen lähdettiin maltillisin odotuksin. Tavoitteena oli pitää sama sijoitus kuin viime kaudella. Kaudesta tuli kuitenkin paljon vaikeampi kuin oli odotettu. Kohtalaisen alkukauden jälkeen alkoi kuuden ottelun tappioputki. Tuon tappioputken aikana alkoi näyttää vahvasti siltä, että IFK tulee jäämään putoamiskamppailuun. Loppukesää kohti mentäessä IFK:n otteet alkoivat kuitenkin huomattavasti parantua ja lopulta pisteitä alkoi tulla jo melko säännöllisesti. Viimeisen neljän ottelun aikana alkoi sarjapaikka näyttää melko varmalta. Silti Rovaniemelle mentäessä paineet olivat kovat. Matkaan lähdimme aamuyöstä, niin kuin monesti kauden aikana, jännittyneinä, mutta toiveikkaina.
Vielä yhteenvetona kaudesta 2016 voi sanoa, että kausi oli raskas ja vaikea. Siihen mahtui useita tappioita ja valmentajanvaihdos. Kuitenkin hyviäkin hetkiä oli, kuten murskavoitto IFK Mariehamnista ja ensimmäinen derbyvoitto HJK:sta 42 vuoteen. Odotan suurella innolla ensi kautta ja toivonkin, että kevät ja fudis tulisivat mahdollisimman nopeasti.
Mitä IFK minulle sitten merkitsee? IFK merkitsee valtavasti. IFK:n merkitys on ollut minulle todella suuri varsinkin silloin, kun omassa sairaudessani on ollut huonompia vaiheita. IFK antaa kannattajilleen voimaa jaksaa elämän suruissa ja iloissa. Kauden alussa tulin suoraan sairaalasta otteluun, vain kaksi päivää sen jälkeen, kun minut oli leikattu. Kaikessa yksinkertaisuudessaan otteluun oli vain pakko päästä.
Kaikki ne tuhannet kilometrit bussissa, upea fiilis ja tunnelma Derbyissä sekä te kaikki lukuisat hienot ihmiset keihin olen IFK:n kautta päässyt tutustumaan ja ystävystymään… Kiitos IFK:lle ja Stadin Kingeille näistä kaikista upeista hetkistä! En gång IFK, alltid IFK!
Eetu Volk
HIFK Fotbollin TET-harjoittelija
”Helsingistä Rovaniemelle, me lauletaan tätä laulua!”