Skip to main content

 

HIFK:n päävalmentaja Jani Honkavaara:
– Ratkaisu antoi odottaa itseään mutta tauon jälkeen aloimme saada painopistettä ylemmäs, ja erikoistilanteita sekä muita tilanteita syntyi. Ajattelin että jostain se osuma kyllä tehdään, niin kovaa painoimme peliä kohti vastustajan maalia.

– Oli hyvä että meillä oli maalin jälkeen edelleen kaikki kolme vaihtoa tekemättä. Niiden turvin pääsimme sitten ottamaan pelistä vauhdin kokonaan pois. Oikeastaan kaikki FC Santa Clausin yritykset kilpistyivät raudanlujiin toppareihimme, joiden eteen vielä Riku (Pyhälä) tuli vahvistamaan keskikentän pohjaa.

– On pakko myöntää että pelinä tämä oli melko nihkeä esitys. Ottelun tärkeys näkyi ja nopea kenttä tuotti vaikeuksia molemmille joukkueille. Meidän hyökkäyspelimme oli ensimmäisellä jaksolla aika tukossa. FC Santa Clausin puolustajat vartioivat meidän linkkejämme aika läheltä ja syvyyssuuntaan pelatut pallot menivät päädystä yli.

 

– Tauolla sitten sovittiin että linkit menevät sisään ja puolustajat nousevat. Sitä kautta homma alkoi toimia ja ruvettiin saamaan tilanteita. FC Santa Claus oli juuri sellainen joukkue kuin odotimme. He pelaavat aina suoraviivaisesti eikä heiltä enää löytynyt uutta vaihdetta sen jälkeen kun saimme maalin tehdyksi.

Voittomaalista vastannut Markus Tanner:
– En nähnyt kenen toimesta pallo tuli mutta vastustajan seasta pääsin kuitenkin nikkaamaan pallon oikeaan kulmaan, ja sinnehän se upposi. Mestoja kyllä oli ja pääsin itsekin jo aiemmin puskemaan vapaapotkusta mutta silloin veskari torjui. Toinen yritys sitten onnistui.

– Tämä on tosi iso juttu HIFK:lle. Kun ajattelee että Kakkosessa on 42 joukkuetta ja vain yksi nousee, niin onhan se hieno saavutus olla juuri se yksi joukkue. Talvella tuli sanottua haastattelussa että haluaisin vielä nähdä, millaista olisi pelaaminen korkeammalla sarjatasolla HIFK:ssa. Toive toteutui ja vieläpä aika nopeasti!

– Ensi kaudella jatketaan Ykkösessä ja meno on vain entistä parempaa. Hemmetin hauskaa oli toki tänäänkin pelata. Tunnelma oli niin hyvä kuin futiksessa vain voi olla ja kun itse vielä sai olla kentällä, niin loistavaltahan se tuntuu.

 

– HIFK:lla on hieno historia mutta varmasti myös tulevaisuus jalkapallon puolella. Hienoa että perinteinen stadilainen seura nousee taas ylöspäin. HIFK kiinnostaa yleisöä, kuten tänäänkin nähtiin. Ja kyllähän sitä itsekin haluaa antaa kaikkensa kun on tällainen lauma katsomossa ja Stadin Kingit laulaa!

Oikealla laidalla viilettänyt Miikka Suikki:
– Kyllähän tämä oli iso ottelu ja sen varmaan myös huomasi molempien joukkueiden otteista. Pelin taso ei päässyt nousemaan kovinkaan korkealle. Kahden viikon odotus Ilves-ottelun jälkeen oli ehkä liian pitkä. Sen huomasi treeneissä ja jätkien olemuksesta muutenkin. Mutta ei se mitään, loppu hyvin kaikki hyvin joten nautitaan nyt tästä!

Keskikentän luottomies Petrus Åström:
– Aivan uskomaton fiilis, eihän tässä muuta voi sanoa. Jo Ilves-ottelu oli hieno mutta kyllä tämä hetki on kaikkein hienoin omalla jalkapalloilijan urallani. On sinänsä älytöntä että vain yksi joukkue 42:sta nousee, mutta kyllähän tunnelma karsinnoissa oli aivan erilainen kuin tavallisissa sarjapeleissä.

– Meidän pelimme ei kulkenut kovinkaan hyvin mutta tiesimme kyllä että maali jossain vaiheessa tulee. Täytyy vain luottaa itseensä. Uskoimme ettei vastustaja pysty maalia tekemään joten riitti että itse onnistuu kerran. Keskikentällä vääntö oli tavanomaista mutta omasta mielestäni Ilves oli kovempi vastustaja. Me vain emme pelanneet kovinkaan hyvin tänään. Muuten olisimme voineet ratkaista ottelun jo avausjaksolla.

Joukkueen kapteeni Petri Heinänen:
– Kyllä tämä saavutus oman urani arvoasteikossa korkealle yltää. Asiaan toki vaikuttaa se että nyt olin joukkueen kapteeni ja sitä kautta isossa roolissa sekä kentällä että sen ulkopuolella. Tilanne oli siinä mielessä samanlainen kuin Tampere Unitedin mestaruusvuonna 2001, jolloin pelasin kaikki ottelut ja oikeasti tunsin vaikuttaneeni menestykseen paljon. Joten on tämä kyllä hieno juttu sekä itselleni että seuralle.

 

– Ensimmäiseen puoliaikaan en ole tyytyväinen. Jännitystä oli liikaa, olihan tämä monelle pelaajalle uran suurin ottelu tähän mennessä. Itselläni ei tätä ongelmaa toki ollut mutta kavereiden hermostuneisuuden humasi selvästi. Toisella jaksolla kuitenkin näytimme että oikeasti haluamme voittaa tämän pelin ja nousta Ykköseen.

– Kuten sanoin jo ennen karsintojen alkua, nämä jutut ratkaistaan henkisellä puolella. Tänään ratkaisi se että oikeasti halusimme voittaa enemmän. Peli ei ollut kovinkaan kaunista mutta toisella puoliajalla ruvettiin liikkumaan ja nostamaan prässiä; pienillä jutuilla saimme tämän käännettyä.

– Mitä tulevaisuuteen tulee, olen jo pitkään mennyt eteenpäin vuosi kerrallaan. Mutta kyllä tämä kausi näytti sen että minulla ilmeisesti vielä on tälle lajille jotakin annettavaa. Topparin tontti on minulle se sopivin pelipaikka. Siinä pääsee vaikuttamaan paljon peliin, kontrolloimaan ja organisoimaan puolustuspeliä. Joten uskonpa ettei Heinäsen Pete vieläkään ole sanonut viimeistä sanaansa jalkapallon suhteen.

– Tässä iässä (34) elämässä toki pitää olla muutakin kuin jalkapalloa ja muutkin asiat täytyy ottaa huomioon. Mutta kyllähän tämänpäiväinen antaa uskoa ja lisää motivaatiota jatkon suhteen. Ja HIFK on varmasti hyvin korkealla vaihtoehtojen joukossa. Hieno jengi ja upeat perinteet!

Kuvat: Henrik Alfthan, Aino Kolehmainen