Uusi valmennusryhmä
Kaudella 2009 HIFK:ta valmensi virolainen Gert Remmel. Alku oli vaikea, tulosten valossa lähes katastrofaalinen, sillä kuuden ottelukierroksen jälkeen tähtirinnoilla oli tilillään ainoastaan yksi sarjapiste. Tämän jälkeen tahti parani huomattavasti mutta muiden etumatkan kiinni kurominen vei tasaisessa sarjassa paljon aikaa. Vielä kolme kierrosta ennen loppua punapaidat tuskailivat putoamisviivan väärällä puolella. Lopulta HIFK nousi A-lohkossa seitsemänneksi uusien näin edelliskauden sijoituksensa.
Monivaiheisen kauden päätyttyä Remmel ja maalivahtivalmentaja Jarkko Tuomisto siirtyivät FC Hongan organisaatioon. Näin ollen HIFK sai jälleen uuden päävalmentajan. Tähtirintoja luotsaa nyt Jani Honkavaara, 34, joka teki pitkän pelaajauran edustaen mm. TP-Seinäjokea sekä FC Viikinkejä. Kentän reunalle siirryttyään ”Honsu” ehti toimia Viikingeissä valmennustehtävissä kolmen kauden ajan. Pätevyyttä on kertynyt myös mm. hiljattain suoritetun A-valmentajatutkinnon muodossa.
HIFK:n uudistuneeseen valmennusryhmään kuuluvat lisäksi Teemu Kankkunen sekä maalivahtivalmentaja Ville Anttonen. Molemmat ovat kantaneet tähtipaitaa kentän puolella vielä äskettäin. Kankkunen huseerasi topparin tontilla viime kaudella, kun taas valmennustehtäviin vuosi sitten siirtynyt Anttonen on 2000-luvun pitkäaikaisin HIFK-maalivahti. Joukkueenjohtajana jatkaa Joona Haavisto ja myös huoltajan tehtävät ovat tutuissa käsissä: Jonas Pihlström pitää edelleen varusteet järjestyksessä.
Maalivahdit ja puolustus
Tähtirintojen veskariosaston keski-ikä on noussut selvästi viime kaudesta. Nuorten maajoukkuemaalivahdit Walter Viitala ja Atte Ranta siirtyivät valmentaja Tuomiston perässä Espooseen kamppailemaan peliajasta lukuisten muiden nousevien kykyjen kanssa. Ainoa jatkaja tällä osastolla onkin 25-vuotias Janne Bruun. Viime syksynä Bruun nousi HIFK:n kiistattomaksi ykkösveskariksi kuuluen tähtirintojen loppukauden voittoputken tärkeimpiin takuumiehiin. Talven aikana Bruun on kuitenkin kärsinyt loukkaantumisista minkä johdosta pelituntuma on hakusessa.
Harjoituskauden aikana useimmin punapaitojen tolppien välissä onkin nähty paluumuuttaja Lauri Immonen. Viime vuonna porvoolaista FC Futuraa edustanut Immonen aloittanee myös varsinaisen sarjakauden HIFK:n ykkösmaalivahtina. Veskariosaston kolmas lenkki on Janne Ahola, hyväraaminen ja kokoisekseen nopea maalivahti jolta löytyy jopa liigakokemusta Vaasan Palloseuran riveissä. Bruunin tapaan kuitenkin myös Aholalla on pelituntuma kateissa ja hän tarvitseekin lisää harjoitusta päästäkseen täyteen iskuun.
Puolustuksen johtohahmo on joukkueen kapteeni ja nestori Petri Heinänen, 34. Kokenut konkari ohjaa topparin tontilta peliä ja on siten myös valmentajalle erittäin arvokas pelaaja. Heinäsen loukkaantumisen takia HIFK:n keskuspuolustuksessa hääräsivät kevään harjoitusotteluissa kuitenkin useimmiten Eetu Koponen ja Tomi Häihänen. Hongkongissa viime vuoden viettänyt Koponen kuului taannoin MP:n avainpelaajiin kun taas Hongan A-junioreista saapunut Häihänen on tulevaisuuden nimiä. Hannu Hästbacka viettää tämän kauden etupäässä armeijan leivissä.
Pitkän linjan HIFK-miehet Riku Pyhälä ja Markus Tanner jatkavat edelleen tähtirintojen takalinjoilla. Herrojen talvikausi on erinäisistä syistä ollut varsin rikkonainen, mutta molemmat ovat hyvinkin käyttökelpoisia sekä laidalla että tarvittaessa keskuspuolustuksessa. Myös vasen laitapakki Joonas Rantanen on viime kauden joukkueesta yhä mukana. Atlantis-reissultaan HIFK:hon palannut Miikka Kärkkäinen on osoittanut nousukuntoa ja ottanut samalla paikkansa aloituskokoonpanossa. Nuori Ville Virtanen sai talven aikana paljon peliaikaa, mutta armeija kutsuu häntä heinäkuussa.
Keskikenttä ja hyökkäys
Tähtirintojen keskikenttä on sekoitus uutta ja vanhaa. Pelijärjestelmän muutos muotoon 4-4-2 merkitsee kuitenkin joillekin pelaajille pientä
viilausta työnkuvaan. Esimerkiksi Henri Määttä siirtynee oikealta laidalta pykälän verran kohti keskustaa. Tämä tosin tuskin tuottaa ongelmia; särmikäs Määttä jakaa mielipiteitä mutta on aina valmis kantamaan vastuun, kun se annetaan. Uuden tilanteen edessä on myös viime kauden tähtipelaaja Jussi Leppälahti, joka nyt joutuu kilpailemaan tosissaan pelipaikasta. Siitä huolimatta ”Kynä”
kuuluu tähtirintojen kapteenistoon ja on edelleen tärkeä joukkuepelaaja.
Kevään myötä yhä parempaan iskuun vertynyt Jirijoonas Kanth nähtäneen sarjapeleissä lähinnä keskikentän vasemmanpuoleisella akselilla. Sen sijaan Petrus Åström, viime kauden teräsmies, on kärsinyt sitkeästä polvivammasta pitkin
talvea ja hänen pelikuntonsa on arvoitus. Kaikeksi onneksi HIFK sai FC Espoosta hyvän vahvistuksen Ilkka Marinin hahmossa. ”Mondo” on isokokoinen, kovakuntoinen ja monikäyttöinen pelaaja, joka täyttää paikkansa keskikentän keskustassa sekä tarvittaessa myös puolustuksessa.
Muista keskikentän uusista nimistä esille nousivat harjoituskauden aikana etenkin 19-vuotiaat Mergim Kastrati ja Matias Hänninen. FC Viikingeistä saapunut Kastrati on ottanut kiinnityksen keskikentän vasemmalle laidalle, josta käsin ”Gimin” odotetaan myös osallistuvan maalintekoon. Oikealle laidalle puolestaan on tyrkyllä Hänninen, joka nuoresta iästään huolimatta on ehtinyt pelata miesten pelejä FC
Kontussa jo parin vuoden ajan. Viikinkien reservijoukkueesta tullut Otto Lehto on kärsinyt nilkkavammasta tammikuusta lähtien ja hänen paluunsa ajankohta on toistaiseksi auki.
Hyökkäykseen HIFK sai hyvinkin tutun nimen, sillä toissakauden maalikuningas Sami Okkonen palasi tähtirintojen riveihin. Kevään peleissä Okkonen on osoittanut taitojen olevan edelleen tallella. Taistelupariksi kärkeen on vahvimmin tyrkyllä melkoinen yllätyskortti: vuoden verran Suomessa asunut argentiinalainen Matias Astrada. Tulisieluinen eteläamerikkalainen tarvitsee kuitenkin vielä aikaa sopeutuakseen uuteen pelikulttuuriin täysin. Hyvänä vaihtoehtona onkin yhä Miikka Suikki, joka viime vuonna onnistui maalinteossa seitsemän kertaa.
Muista hyökkääjistä PK-35:n A-junioreista saapunut Yavuz Ahonen sai talven aikana paljon peliaikaa, mutta sarjapeleissä ”Jave” lienee lähinnä vaihtomiehen roolissa. Varusmiespalvelustaan suorittava Antti Rikkilä puolestaan kerännee peliminuutteja etupäässä HIFK/2:n riveissä. HIFK:n omista junioreista onkin noussut hyökkäyspuolelle kaksi vahvaa haastajaa Daniel Antmanin ja Henry Tenhovuoren muodossa. Huiman peliälyn omaava ”Dani” sekä miesten mittoihin kasvanut ”Henu” ovat vähitellen valmiita ottamaan askeleen tähtirintojen edustusjoukkueeseen.
Muutoksista joukkueessa
Vaikka HIFK ei kaikkein kiivaimpiin nousukahinoihin olekaan osallistunut, lähtee joukkueesta silti vuosittain pelaajia ylemmille sarjatasoille. Tällä kertaa hissiin kiipesi gepardinnopea hyökkääjä Aleksi Ristola joka täksi kaudeksi liittyi PK-35:n riveihin Ykköseen. Vielä ylemmäs pyrkii FC Hongan organisaatioon siirtynyt nuorisokvartetti (Viitala,Ranta, Henrik Suonio, Valtteri Jormanainen) mutta kamppailu paikasta auringossa on armotonta. Samalla sarjatasolla mutta uusissa joukkueissa puolestaan jatkavat laitapakki Kimmo Sivula (Gnistan) sekä hyökkääjä Anton Britschgi (FC Futura).
Periaatteessa HIFK:n nykyinen edustusjoukkue mahtuu ikähaarukkaan 20-25 vuotta. Tätä vanhemmat pelaajat on nopeasti lueteltu: kapteeni Heinänen (34) sekä tämän vuoden aikana 28 täyttävät Immonen, Pyhälä ja Tanner. Kyseinen ikäjakauma on sarjatasolle melko tyypillinen, vaikka Kakkosesta löytyy myös sekä konkaripitoisia ryhmiä että lähes puhtaita juniorijoukkueita. Kuitenkin jo Kakkosen tasolla harjoittelu on tiivistä ja pelimatkat pitkiä. Pelaajille maksettavat korvaukset taas ovat yleensä pieniä tai olemattomia, ja tietyssä vaiheessa siviilityö sekä muu elämä alkaakin verottaa oman osansa.
Tämän kauden joukkueeseen liittyi ensi vaiheessa lähinnä viimevuotisia A-junioreita pääkaupunkiseudun eri seuroista. Kevätpuolella HIFK sai kuitenkin riveihinsä myös hiukan kokeneempia joskin iältään edelleen nuoria pelimiehiä. Tällaisia tulokkaita ovat esimerkiksi Eetu Koponen, Ilkka Marin sekä paluumuuttajat Sami Okkonen ja Miikka Kärkkäinen. Kyseinen kvartetti on epäilemättä tärkeässä roolissa tällä kaudella mikäli terveysongelmia ei ilmaannu. Nuoremmista pelaajista läpimurtoa kärkkyvät etenkin Mergim Kastrati, Matias Hänninen ja Tomi Häihänen.
Harjoituskaudesta kohti kesää
Talven pelit eivät ainakaan tuloksellisesti sujuneet HIFK:lta kovinkaan mairittelevasti. Tappioita tuli enemmän kuin voittoja ja omissa soi pari kertaa oikein urakalla. Etenkin tammi-helmikuu oli joukkueelle erinäisistä syistä hankalaa aikaa. Kevään myötä aurinko on vähitellen pilkahtanut myös tähtirintojen taivaalla ja tilanne miehistön vahvuuden suhteen näyttää nyt selvästi paremmalta kuin vielä pari kuukautta sitten. Pelipaikoista käydään tervettä kilpailua ja tämän myötä myös intensiteetti harjoituksissa on automaattisesti kohonnut korkeammalle.
Valmentajavaihdoksen myötä myös tähtirintojen pelijärjestelmä muuttuu hiukan. Gert Remmelin aikana käytetty 4-2-3-1 toimi loppuvaiheessa hyvin, mutta pelaajamateriaali asetti tähän omat rajoituksensa. Jani Honkavaaran HIFK:ssa systeeminä on jalkapallon kenties klassisin muodostelma eli 4-4-2. Järjestelmä ei kuitenkaan ole orjallinen sillä etenkin hyökkäyspelissä ryhmitystä voidaan muuttaa tilanteen edellyttämällä tavalla. Alkutalvesta keskikentän muotona ollut ”timantti” on sittemmin litistynyt puolustuspelin asettamien vaatimusten johdosta.
Myös seuran sisäinen pelaajaliikenne kokee muutoksen. Viime kaudella edustusjoukkueesta kulki runsaasti pelaajia reserviryhmään ja jopa B-junioreihin asti. HIFK/2:n pudottua Neloseen samanlaista liikehdintää ei enää nähdä, vaan joukkueiden välisessä mahdollisessa pelaajavaihdossa kyse lienee lähinnä yksittäistapauksista. Ikärakenteen takia taas edustuksesta ei ole luvassa pelaajia junioreihin vaan suunta on päinvastainen. Akademi-kasvateista ainakin Daniel Antman ja Henry Tenhovuori nähtäneen tällä kaudella sekä A-junioreiden että edustusjoukkueen peleissä.
Uusia ja vanhoja vastustajia
Viime kauden jälkeen Kakkosen A-lohkon joukkueista on vaihtunut reilu kolmasosa. Ykkösestä putosi Atlantis FC ja nousijoita on peräti neljä kappaletta. Tämän myötä Grankulla IFK siirrettiin takaisin B-lohkoon mutta paikallisotteluista ei edelleenkään ole puutetta. Pikemminkin päinvastoin, sillä A-lohkon 14 joukkueesta tasan puolet on pääkaupunkiseudulta. Helsinkiläiskuusikon (HIFK, Kiffen, Gnistan, KäPa, LPS, Atlantis) lisäksi sarjapisteistä kamppailee Kolmosesta noussut AC Vantaa, jonka kotikenttänä toimii Myyrmäessä sijaitseva ISS Stadion.
Matkustelun makuun päästään toki tänäkin vuonna. Uusista kohteista eksoottisin on epäilemättä Joensuu, jossa HIFK on vieraillut jalkapallon merkeissä viimeksi 1950-luvulla. Menomatkan pituus on 440 km joten taktiikkapalaveria SC Riverballin kohtaamisen varalle ehditään varmasti pitää tarpeeksi pitkään. Toinen kaukokohde on edellisvuosien tapaan 320 km:n päässä sijaitseva Varkaus. Jo hiukan lähempänä ovat Kuusankoski sekä PEPO:n nousun myötä Lappeenranta. City Stars puolestaan palautti Lahden jälleen Kakkosen kartalle. Edelleen ohjelmassa ovat myös Porvoon ja Keski-Uusimaan vierailut.
HIFK-joukkue ei kuitenkaan ole ainoa tien päällä viihtyvä porukka. Missä ikinä tähtirinnat pelaavatkin, siellä on myös Stadin Kingit. Toissavuonna Kingit lanseerasivat ensimmäisenä – ja edelleen ainoana – Suomessa ns. vieraspelikausikortin, joka oikeuttaa bussikuljetukseen jokaiseen Helsingin ulkopuolella
pelattavaan HIFK:n sarjaotteluun. ”Vieraskausari” oli välittömästi suuri menestys ja sen suosio on vuosi vuodelta vain kasvanut. Tähtirinnoilla on siten yleisön äänekäs tuki takanaan jokaisessa ottelussaan, niin kotona kuin vieraissakin.
Tervetuloa matseihin!
Vieraissa käymisen lomassa HIFK toki nähdään edelleen myös kotikaupungissaan. Viime kesää leimanneet vaikeat kenttäolosuhteet ovat helpottaneet ja tämän myötä tähtirinnat pelaavat kotiottelunsa jälleen perinteisellä Töölön Pallokentällä, muutamaa poikkeusta lukuunottamatta. Kausi avataan sunnuntaina toukokuun 2. päivänä Finnair Stadiumilla ja Bolliksen nurmelle päästään jo seuraavassa kotiottelussa kolme viikkoa myöhemmin. Kesän aikana HIFK pelaa lisäksi kolme kertaa Talissa muiden Pallokentällä järjestettävien tapahtumien johdosta.
Oli kuitenkin pelikenttä mikä tahansa, katsomo-olosuhteet ovat kunnossa ja puitteet hyvälle jalkapalloviihteelle muutenkin olemassa. Pitkä, kylmä ja luminen talvi on väistymässä ja tähtirinnat jälleen valmiina aloittamaan uuden kauden. Punainen tähtipaita ja Bolliksen vihreä nurmi ovat olleet leimallinen osa stadilaista urheilumaisemaa jo vuosisadan verran, niin myös tänä kesänä. Kaikki HIFK:n ystävät, niin vanhat kuin uudetkin, ovat siis lämpimästi tervetulleita seuraamaan punapaitojen edesottamuksia Stadin ja miksei maaseudunkin viheriöillä!
Kuvat: Henrik Alfthan