Skip to main content
ArkistoMiesten edustusjoukkue

Kausiennakko 2008: Uusi sarjataso, uudet haasteet

By 22.4.200810 huhtikuun, 2020No Comments

Pihamaan johdolla

Viime kaudella IFK kulki voitosta voittoon Tapio Tammisen
valmennuksessa. Perhesyistä oli kuitenkin jo varhaisessa vaiheessa
selvää ettei Tamminen jatka IFK:n luotsina yhtä kautta pitempään.
Uudeksi vastuuvalmentajaksi pestattiin Pasi Pihamaa, joka ehti
tehdä Atlantiksessa hyvää työtä monen vuoden ajan. Luonnollisesti saman
tien vaihtui koko valmennustiimi, sillä Pihamaan pitkäaikaiset
luottomiehet Juha Jussila ja Petri Pyhältö seurasivat
”Pihistä” IFK:hon. Jussila toimii tällä kaudella pelaajavalmentajana
kun taas Pyhältö pitää huolen IFK:n maalivahtiosaston tasosta ja
toiminnasta.

Pasi Pihamaa, 35, teki pitkän uran pelaajana ja ehtipä Pihis edustaa
myös IFK:ta 2000-luvun alussa, kun tähtirinnat pelasivat Ykkösessä.
Vähitellen kuitenkin pelaaminen jäi ja valmentaminen vei miehen
mennessään. Pihamaa toimi Atlantiksen päävalmentajana neljän kauden
ajan (2003-06) nostaen seuran tässä ajassa Kakkosesta Ykköseen ja
lopulta muutaman pisteen päähän noususta Veikkausliigaan. Nykyinen
IFK-luotsi siis tietää, kuinka nostaa joukkue seuraavalle
sarjaportaalle…

Kausi 2007 päättyi Suomen Cupin Pikkufinaaliin.

Pihamaan viime kausi oli varsin värikäs. Yhteistyö Atlantiksen
kanssa päättyi ennen sarjan alkua ja Pihis siirtyi naapuriseura PK-35:n
valmennusryhmään. Tämä ratkaisu jäi kuitenkin väliaikaiseksi, sillä
heinäkuussa Kakkosen B-lohkon pohjalle juuttunut Someron Voima hälytti
Pihamaan keikkahommiin. Ryhtiliike alkoi kuitenkin hiukan liian myöhään
ja SoVo jäi lopulta niukasti putoamisviivan väärälle puolelle. IFK:ssa
Pihamaa otti komennon heti harjoituskauden alussa. Pasi Pihamaa
tunnetaan vaativana valmentajana, joka vannoo kurinalaisuuden ja kovan
työnteon nimiin.

Maininnanarvoinen on myös valmentaja Juha Jussilan, 33, pelaajaura.
Pääosin Malmin Palloseurassa juniorivuotensa viettänyt Jussila siirtyi
yhdessä kaksoisveljensä Janin kanssa belgialaisen Ekerenin riveihin
vuonna 1992. Tuolloin elettiin aikaa ennen EU:ta ja Bosman-sääntöä, ja
Suomesta oli paljon vaikeampi päästä ulkomaille pelaamaan kuin nykyään.
Niinpä teini-ikäisten veljesten siirto ammattilaisseuraan herätti
melkoisesti huomiota. Myöhemmin Jussilat ehtivät pelata Hollannissa,
Veikkausliigaa Jaron riveissä sekä Ykköstä mm. Hangö IK:ssa ja lopulta
Atlantiksessa.

Maalivahdit ja puolustus

Kuten jo alussa mainittiin on IFK:n pelaajistossa tapahtunut paljon
sitten viime kauden. Vähiten muutoksia on kokenut tähtirintojen
veskariosasto, sillä Ville Rapeli ja Ville Anttonen ovat edelleen mukana. Uutena miehenä maalivahtiryhmässä on lahjakas Janne Bruun,
23, joka viime kaudella pelasi Allianssissa. Kun tähän joukkoon vielä
lisätään erinomainen maalivahtivalmentaja Petri Pyhältö, vaikuttaa
IFK:n torjuntaosasto olevan kunnossa. Ja siltä se on talven
harjoitusotteluissa myös näyttänyt!

IFK lähtee kauteen maalivahtikaksikolla Rapeli – Bruun.
Olkapääleikkauksesta pitkälle kevääseen toipunut Ville ”Välly” Anttonen
hakee toistaiseksi pelituntumaa Kolmosessa pelaavan Akilleksen
riveissä. Vuokrapesti on alustavasti sovittu toukokuun loppuun saakka
ulottuvaksi, mutta tarpeen vaatiessa Välly voidaan kutsua Porvoosta
takaisin Stadiin vaikka saman tien.

Kesät talvet.

Puolustuksen osalta IFK sen sijaan on muuttunut paljon. Viime kauden vakiolinjasta tähtirinnoissa jatkaa vain Riku Pyhälä, ja hänkin on ulkomailla tapahtuvan opiskelun johdosta sivussa kesäkuuhun asti. Mukana on edelleen myös Markus Tanner,
joka on harjoituskauden aikana kunnostautunut sekä ulosajoilla että
Älvsjö-ottelun aivan huikealla vaparimaalillaan. Uusia miehiä
puolustuksessa on viisi, joista yksi tosin ei sen enempää esittelyjä
kaipaa. Vuoden verran poissa ollut Peter Standertskjöld on palannut kotiin. Monipuolinen ”Petsku” nähtäneen kauden aikana sekä puolustuksessa että keskikentällä.

Vankan kokemuksen Ykkösestä ja Kakkosesta omaava Kimmo Sivula, 30, on mainio vahvistus vasemman laitapakin tontille. Oikealla laidalla nuori Miikka Kärkkäinen on esiintynyt edukseen talven aikana ja kunnostautunut myös maalintekijänä. Nigerialainen Ojembe ”Jimbi” Olatuga tuo keskuspuolustukseen kokoa ja iskunkestävyyttä. Keväällä joukkoon liittyi vielä Auror Zadrina, joten peliminuuteista pitäisi olla sopivasti kilpailua.

Keskikenttä ja hyökkäys

Keskikentällä IFK:lla on hyvä sekoitus uutta ja vanhaa. Viime kauden ryhmästä mukana ovat edelleen Timo Lumivaara, Otto Jahn sekä Halmeen veljekset Mikko & Jukka.
Viimeksi mainittu oli jalkavamman takia sivussa lähes koko
harjoituskauden, mutta kaikeksi onneksi ”Jugi” ehti toipua pelikuntoon
juuri sarja-avauksen alla. ”Tinken” nopeutta, ”Oden” taituruutta ja
Halmeen veljesten raakaa työntekoa IFK varmasti tarvitsee myös tällä
kaudella.

Vanhaa kaartia täydentää viime kaudella PK-35:ttä edustanut nuorisokolmikko jonka muodostavat Esa Terävä, Henri Määttä ja Anton Swanljung.
Hyvän vasurin omaavalla Terävällä on potentiaalia nousta IFK:n
avainpelaajien joukkoon. Määttä ja Swanljung puolestaan tuovat hyviä
vaihtoehtoja keskikentän eri rooleihin. Ikähaitarin toisesta päästä
taas löytyy pelaajauransa jo kertaalleen lopettanut venäläiskonkari Vitali Suetov, 37, joka kyllä tuntee Ykkösen ja Kakkosen metkut kuin omat taskunsa.

Eniten kysymysmerkkejä IFK:sta löytyy hyökkäyspuolelta. Poissa ovat
viime kaudella maaleja mättäneet Mikko Järvinen, Krister Ax ja Juha
Hämäläinen; uusia vastuunkantajia siis tarvitaan. Selkeätä ykköstykkiä
ei harjoituskauden aikana löytynyt, vaan vastuu maalinteosta jakaantui
tasaisesti. Eniten osumia tehtaili Sierra Leonesta lähtöisin oleva Alimamy Jalloh
ja ”Mamy”lta odotetaan maaleja syntyväksi myös sarjapeleissä. Kokenut
pelaajavalmentaja Juha Jussila on osoittanut olevansa edelleen hyvässä
kunnossa.

Visa Eräjärvi, Ali Asad ja Nehari Sallahi
väläyttelivät kukin ajoittain harjoituskauden aikana. Eräjärvellä
riittää nopeutta, mutta loukkaantuminen pitää miehen toistaiseksi
sivussa. Asad on itsevarma nuorukainen joka hiukan lisävoimaa
hankittuaan pärjää hyvin miesten peleissä. Yleisesti ottaen IFK:n
hyökkääjät ovat varsin pienikokoisia; poikkeus sääntöön on Sallahi,
jolla kuitenkin on vielä jonkin matkaa huippukunnon saavuttamiseen.

Nuorentunut joukkue

Viime kauden päätteeksi IFK:sta poistui pitkä rivi kolmenkympin
kieppeillä olevia sarjajyriä. Tulokkaat puolestaan ovat muutamaa
poikkeusta lukuunottamatta ikähaarukkaan 18-23 mahtuvia nuorukaisia.
Tilanne on haastava, etenkin kun ottaa huomioon että IFK on juuri
noussut viimevuotista korkeammalle sarjatasolle. Parikymppisissä
tulokkaissa on paljon lahjakkuutta ja kunnianhimoa, kokemusta ja
rutiinia edustustasolta sen sijaan vähemmän. Mielenkiintoista on nähdä
kuinka moni nuoremman kaartin pelimies on valmis nousemaan
vastuunkantajaksi uudistuneessa tähtirintamiehistössä.

Mikko Halme kantaa tällä kaudella vastuun lisäksi kapteeninnauhaa.

Selvää on että vanhoista pelaajista etenkin Ville Rapeli, Timo
Lumivaara sekä Halmeen veljekset ovat tärkeässä roolissa tälläkin
kaudella. Merkittävää kokemusta joukkueeseen tuovat myös Kimmo Sivula
ja Peter Standertskjöld. Nuoriso-osastosta esiinmarssia odotetaan
useammaltakin pelaajalta; ennen kaikkea kolmikolta Miikka Kärkkäinen,
Alimamy Jalloh ja Esa Terävä. Mikäli suuremmalta loukkaantumissumalta
vältytään, on IFK:lla aivan riittävästi pelaajamateriaalia Kakkosen
tasolle.

Tuloksellisesti tähtirintojen harjoituskausi sujui vähintään
tyydyttävästi. Selvästi positiivinen maaliero ja vain kolme tappiota 14
ottelussa, vaikka vastassa oli monta kertaa ylemmän sarjatason joukkue.
Pelillisesti IFK:n otteet ovat ailahdelleet mikä ei ole ihme, kun ottaa
huomioon joukkuetta kohdanneet muutokset. Sarja-avauksen lähestyessä
myös punapaitojen oma pelaaminen on lupaavasti parantunut. Joukkueen
taitotaso ja kurinalaisuus yhdistettynä hyvään fyysiseen kuntoon vievät
toivon mukaan IFK:n sarjassa mahdollisimman korkealle. Tähtirintojen
tavoitteena on paikka kärkikolmikossa.

Matkailu avartaa

Ykkösen vuosien jälkeen ei IFK:n edustusjoukkueen ole juurikaan
tarvinnut aikaansa keikkabussissa kuluttaa. Vielä kaudella 2005
vierasotteluihinkin riitti HKL:n kyydit. Viime vuonna nousukarsinnat ja
Suomen Cup lisäsivät huomattavasti kilometrimäärää, joka silti jäi
melko alhaiseksi. Tällä kaudella kotimaan maisemat tulevat kuitenkin
paremmin tutuiksi, sillä tiedossa on reissaamista 3000 kilometrin
edestä. Pisin matka on edessä heinäkuun lopulla: Helsingistä Varkauteen
on 318 kilometriä ja takaisinpäin täsmälleen yhtä paljon.

Aikojen muuttumisen huomaa kun vertaa kilometrimääriä vuosituhannen
vaihteeseen, jolloin IFK pelasi Ykkösessä. Silloin maamme toiseksi ylin
sarjataso oli vielä kaksilohkoinen ja matkustamista kertyi yleensä
selvästi vähemmän kuin tulevana kesänä. Ainoan poikkeuksen muodostaa
kausi 1999, jolloin Kuopion (etäisyys 382 km) reissu ja
putoamiskarsinnat Tampereella nostivat kokonaiskilometrimäärän samalle
tasolle kuin 2008. Toistuva reissaaminen ja matkustamisen rasituksista
toipuminen tuovatkin oman haasteensa alkavalle kaudelle.

Missä IFK, siellä Stadin Kingit.

IFK-joukkue ei kuitenkaan ole ainoa tien päällä viihtyvä porukka.
Missä ikinä tähtirinnat pelaavatkin, siellä on myös Stadin Kingit.
Asian varmistaakseen Kingit on ensimmäisenä Suomessa lanseerannut ns.
vieraspelikausikortin, joka oikeuttaa bussikuljetukseen jokaiseen
Helsingin ulkopuolella pelattavaan IFK:n sarjaotteluun. Tähtirinnoilla
on siten yleisön äänekäs tuki takanaan jokaisessa ottelussaan, ja
samalla suomalainen jalkapallokulttuuri ottaa jälleen yhden askeleen
eteenpäin.

Tervetuloa matseihin!

Vieraissa käymisen lomassa IFK toki nähdään edelleen myös
kotikulmillaan Tölikan maisemissa. Alkavalla kaudella tähtirintojen
varsinainen kotikenttä on vanha kunnon Bollis, mutta etenkin
alkukaudesta käytössä on myös varakenttänä toimiva Finnair Stadium.
Vaikka ”Finskin” nykyinen muovipeite on edeltäjäänsä parempi, on varmaa
että etenkin pelaajat odottavat jo kuumeisesti pääsyä Bollikselle ja
sen myötä Stadin parhaalle nurtsille. Tämä tapahtuu kuvaavasti kesäkuun
1. päivänä, jolloin IFK kohtaa Mikkelin Palloilijat.

Oli sitten kenttänä Bollis tai Finski, katsomo-olosuhteet ovat kunnossa
ja puitteet hyvälle jalkapalloviihteelle muutenkin olemassa. IFK-ryhmä
on tehnyt kovasti työtä koko pitkän ja synkän talven ja haluaa varmasti
näyttää yleisölle osaamistaan. Kiinnostus tähtirintojen
jalkapallotoimintaa kohtaan on viime aikoina ollut jälleen nousussa ja
toivon mukaan tämä näkyy myös tulevan kauden katsojalukemissa. Kaikki
IFK:n ystävät, niin vanhat kuin uudetkin, ovat lämpimästi tervetulleita
seuraamaan punapaitojen edesottamuksia Stadin ja miksei maaseudunkin
viheriöillä!

Kuvat: Vilhelm Sjöström