Historiakatsaus: Myllykosken Pallo – konkurssin tehneen Suomen mestarin paluu

Lokakuun alku vuonna 2005. Saviniemen stadionille on pakkautunut yli 4000 katsojaa seuraamaan Myllykosken Pallon ja Tampere Unitedin Veikkausliiga-ottelua. MyPa otti ottelun heti haltuunsa ja hallitsi tapahtumia. Tero Taipale ja Adriano veivät maaleillaan kotijoukkueen tauolla 2-0 johdossa, ja lopullisen niitin iski kapteeni Tuomas Haapala, jonka huikea vasemman jalan kaukoveto upposi riman kautta sisään.Samalla varmistui vuonna 1947 perustetun MyPan historian ensimmäinen ja tähän mennessä ainoa Suomen mestaruus.

Myllykoskelaisen urheilun juuret ulottovat 1890-luvun alkuun. Kauppias Matti Hykkyrä vaimoineen muutti paikkakunnalle ja hänen aloitteestaan paikkakunnalle perustettiin VPK. Sen ohjelmaan kuuluivat palotoimikunnann lisäksi voimistelu, hiihto sekä yleisurheilu. Urheilu päätettiin kuitenkin vuosien saatossa eriyttää VPK:n toiminnasta ja niinpä vuonna 1907 perustettiin Sippolan Kunto. Myllykosken pitäjästä käytettiin tuolloin nimeä Viiala ja se kuului Sippolan kuntaan.

1920-luvun loppupuolella Sippolan Kunnon toiminnan keskipiste siirtyi Sippolan kirkolle, joten Viialaan, eli Myllykoskelle, alettiin puuhaamaan omaa urheiluseuraa.

Marraskuussa 1929 perustettiin Myllykosken Kilpa-Veikot (MyKV), jonka lajivalikoimaan kuului jalkapallon lisäksi pesäpallo, hiihto, paini ja yleisurheilu. Menestys ei ollut kovin kummoista, sillä vasta kaudella 1945-1946 MyKV nousi kolmannelle sarjatasolle, Maakuntasarjaan. Heti seuraavalla kaudella MyKV voitti oman lohkonsa ja pääsi nousukarsintoihin, mutta porvoolainen Akilles oli lukemin 9-0 parempi. Vuonna 1946 Myllykoskella nähtiin ensimmäinen kansainvälinen jalkapallopeli, kun ruotsalainen Skogshalls IF kävi vierailullla. Vierasjoukkue otti 3-2 voiton noin 1300 katsojan edessä.

MyKV jatkoi vielä kauden 1947-1948 syyskierroksen pelaamista Maakuntasarjassa, kunnes joulukuussa 1947 se päätti lopettaa jalka- ja jääpallotoimintansa. Vuosikokouksessa jalkapallon poistoa seuran ohjelmasta kommentoitiin muun muassa ”Suuren rahareiän tukkimisella”.

Palloilulajeja varten päätettiin perustaa täysin uusi seura. Perustamiskokous pidettiin 14.12.1947 ja hankkeen taustalla vaikutti myös Yhtyneiden Paperitehtaiden toimitusjohtaja Juuso Walden, jonka kerrotaan keksineen seuralle nimen – Myllykosken Pallo -47.

Yhtyneistä Paperitehtaista tuli tärkeä selkänoja MyPalle vuosikymmenien ajaksi. Jo heti ensimmäisenä toimintavuonna MyPa sai käyttöönsä 23 paria englantilaisia jalkapallokenkiä, jotka Yhtyneet Paperitehtaat luovutti. Seura sai myös uudet pelipaidat, ja vanhat annettiin A-junioreiden käyttöön. Myös valmennusapua järjestetiiin Englannista, sillä Nottingham Forestin ja Notts Countyn pelaaja Tom Johnston kävi valmentamassa MyPan sekä Hakan pelaajia useina kesinä.

Sarjaottelut jatkuivat keväällä 1948 Maakuntasarjassa siihen mihin MyKV oli jäänyt edellisenä syksynä. Alkuvuosina MyPa hätyyttelikin paikkaa Suomensarjassa, mutta karsinnoissa Vaasan Peli-Veljet olivat vahvempia. 1950-luvun puolivälissä MyPa putosi Maakuntasarjasta ja pelasi Piirinsarjaa ja sitäkin heikolla menestyksellä.

1960-luvulle tultaessa MyPa onnistui nousemaan kolmannelle sarjatasolle, eli Maakuntasarjaan. Sen onnistui myös vakiinnuttamaan paikkansa sarjatasolla taistellen jopa pari kertaa noususta Suomensarjaan. Vuosikymmenen puolivälissä MyPan jääkiekkojoukkue lopetettiin ja lentopalloilijat erosivat MyPasta perustaen oman seuransa.

Vuonna 1969 MyPa onnistui voittamaan oman Maakuntasarjansa lohkon, ja se nousi ensimmäistä kertaa historiassaan toiselle sarjatasolla. Kaudeksi 1970 sarjajärjestelmiä muutettiin ja II-divisioona pelattiin kolmessa lohkossa. Palloliiton tilastokummajaisiin kuuluu se, ettei tätä 1970-luvun toiseksi korkeinta sarjatasoa huomoida samoissa tilastoissa nykyisen Ykkösliigan kanssa, vaan se rinnastetaan tällä hetkellä Kakkoseen eli neljänteen sarjatasoon.

MyPa vakiinnutti paikkansa uudella sarjatasolla ja jo 1972 se taisteli noususta Mestaruussarjaan. Se sijoittui kolmanneksi kun nousupaikka meni Ponnistukselle. Taas kerran Palloliitto tuli sarjajärjestelmämuutoksen kanssa esiin, kun Mestaruussarjan ja II-divisioonan väliin perustettiin yksilohkoinen I-divisioona. MyPan menestyksekäs kausi avasi sille ovet tälle uudelle sarjatasolle.

Ensimmäinen kausi sujui vankasti taulukon keskivaiheilla, mutta 1974 vielä Sippolan kuntaan kuulunut MyPa voitti I-divisioonan ja varmisti nousunsa pääsarjaan. Vuodeksi 1975 Sippola yhdistettiin Anjalan kunnan kanssa – yhteenliittymästä tuli Anjalankosken kauppala. Ensimmäinen mestaruussarjakausi päättyi ranskalaiseen visittiin, sillä MyPa jäi sarjan jumboksi ja putosi takaisin I-divisioonaan. Putoamisesta huolimatta MyPassa tehtiin kuitenkin pienen paikkakunnan seuraksi hyvää työtä myös junioripuolella, joka tuotti tasaisesti pelaajia edustusjoukkueen tarpeisiin. MyPa oli suhteelliseen vakaa I-divisioonan seura.

Vuonna 1981 MyPa putosi täpärästi I-divisioonasta. Se pääsi runkosarjan jälkeen hyvistä asemista putoamissarjaan, mutta siellä se onnistui ottamaan vain viisi pistettä ja edessä oli putoaminen II-divisioonaan. Kauaa se ei kolmannella sarjatasolla viihtynyt, vaan käytännössä paransi lähes joka vuosi. 1984 se nousi takaisin I-divisioonaan ja jo kaudella 1988 taisteli noususta Mestaruussarjaan.

Jaro ja MyPa sijoittuivat I-divisoonan kärkeen tasapisteissä. Tuolloin nousua ei ratkaissut maaliero tai keskinäiset ottelut, vaan suorasta noususta järjestettiin uusintaottelu neutraalilla kentällä. Pelipaikaksi valikoitui Jämsänkoski jossa nähtiin hurja trilleri. Varsinainen peliaika päättyi 1-1, ja kun jatkoaikakaan ei tuonut tulosta, mentiin pilkuille. Jaro varmisti lopulta sen historian ensimmäisen nousun pääsarjaan Anders Erikssonin pilkulla.

MyPalla oli kuitenkin vielä edessään karsintaottelut Mestaruussarjan toiseksi viimeistä Kuopion Palloseuraa vastaan. KuPS oli ensimmäisessä ottelussa kotona parempi maalein 2-1. Ratkaisevassa osaottelussa Myllykoskella kotijoukkue meni jo johtoon, mutta kuopiolaiset varmistivat sarjapaikkansa yheismaalein 4-3.

Kaudeksi 1991 MyPa sai valmentajakseen Harri Kampmanin, joka oli pari vuotta aiemmin nostanut kuusankoskelaisen Kumun pääsarjaan. Tästä käynnistyikin MyPan historian menestyksekäin parinkymmenen vuoden ajanjakso. Kampanin johdolla MyPa voitti I-divisioonaan ja nousi Veikkausliigaan. Joukkue oli jo ennestään vahva ja nimekäs, sillä sarjanousun hankkineessa jengissä pelasivat muun muassa Yrjö Happonen, Jukka Koskinen, Tomi Pakarinen ja Tomi Kinnunen. Tähän lisäksi Kampman hankki lahtelaiset suurlupaukset Jari Litmasen ja Sami Hyypiän, Kuusysin legendan Esa Pekosen sekä kuopiolaisen maalitykin Jukka Turusen.

Ensimmäinen kausi Veikkausliigassa oli menestys, sillä MyPa sijoittui 4.sijalle ja voitti historiansa ensimmäisen Suomen Cupin kaatamalla Jaron 2-0. Tästä alkoi ajanjakso, jossa MyPa kuului Suomen absoluuttiseen eliittiin. Vuosien 1993-2002 välillä se nappasi Veikkausliigassa viidesti hopeaa, kolmesti pronssia ja voitti Suomen cupin 1995, mutta Suomen mestaruutta se ei onnistunut voittamaan.

Vuonna 1993 MyPa pelasi Cup voittajien cupia Islannissa Valuria vastaan. Se hävisi keskiviikkona pelatun vierasottelun 3-1 ja putosi jatkosta. Veikkausliiga ei antanut siirtää sen lauantaille määrättyä ottelua FinnPaa vastaan, vaan MyPa pelasi lähes heti kotimatkallaan ottelun ja hävisi sen 1-6. Mestaruus ratkottiin loppusarjan viimeisessä ottelussa Jazzia vastaan vieraissa. MyPa olisi tarvinnut ottelusta voiton, mutta Jazz oli parempi lukemin 6-2 ja vei mestaruuden yli 11 000 katsojan edessä. Seuraavana vuonna MyPa jäi mestaruuden voittaneesta TPV:sta kahden pisteen päähän. Tamperelaiset saivat ilmaiset kolme pistettä, kun Kuusysi peluutti heitä vastaan edustuskelvotonta pelaajaa. Kuusysi voitti kentällä 1-0, mutta TPV kabineteissa 3-0.

Vuonna 2004 MyPan valmentajaksi tuli Ilkka Mäkelä, jonka ensimmäinen kausi ei ollut menestyksekäs. MyPa löytyi vasta 8. sijalta Veikkausliigasta, mutta onnistui kuitenkin voittamaan Suomen cupin. Seuraavana vuonna joukkue oli kuitenkin tasaisen vahva joka rintamalla. Europeleissä se pudotti jatkosta virolaisen TVMK:n ja skotlantilaisen Dundee Unitedin, ennen kuin Grasshoppers oli liikaa. Veikkausliigassa kaikki meni kuitenkin nappiin, ja MyPa nappasi historiansa ensimmäisen mestaruuden. Se voitti ratkaisevassa ottelussa Tampere Unitedin Saviniemessä 3-0.

Mestaruudesta alkoi kuitenkin MyPan alamäki, ensin pelillisesti ja sitten myös rakenteellisesti. Sijoitukset Veikkausliigassa olivat keskinkertaisia ja lopullinen kuoleman suudelma tuli vuonna 2011, kun pääyhteistyökumppani Myllykoski-yhtiö myytiin UPM:lle ja Myllykosken paperitehdas lakkautettiin. Tämä ajoi seuran taloudelliseen ahdinkoon ja ennen kautta 2015 siltä evättiin Veikkausliiga-lisenssi. MyPalle tarjottiin paikkaa Ykkösestä, josta se kieltäytyi ja ilmoitti myös ettei se osallistu Kakkoseen. Helmikuussa 2015 seuran hallitus päätti hakea yhdistyksen konkurssiin.

Seuran junioritoimintaa jatkoi MYPA juniorit ry, joka haki paikkaa Nelosesta kaudelle 2016 kuitenkaan saamatta sitä. Seuraavalle vuodelle se sai Inkeroisten Purhan sarjapaikan Kolmosesta. Aluksi näytti että MyPa nousee rymisten takaisin kohti kotimaista huippujalkapalloa. Se voitti Kolmosen ylivoimaisesti pelaamalla tappiottoman kauden. Sama meno jatkui Kakkosessa, kun se voitti oman lohkonsa. Karsintapeleissä TPV oli kuitenkin vahvempi maalein 3-2, ja nousi Ykköseen. MyPalle kuitenkin aukesi takaportti, kun PS Kemi luopui sarjapaikastaan, ja näin myllykoskelaiset nähtiin jo toisella sarjatasolla.

MyPa pelasi Ykkösessä kaksi kautta, kunnes hissi vei suoraan Kakkosen kautta Kolmoseen vuosiksi 2022-2023. Tällä hetkellä MyPalla on menossa kolmas vuosi Kakkosen tasolla, jossa se on vakiinnuttamassa paikkaansa. Kauden 2024 sijoitus oli seitsemäs ja viime kaudella se oli jo 5. sijalla, joten mylsäläisten käyrä näyttää ylöspäin.

MyPa ja HIFK ovat kohdanneet ennen tätä kautta vain 1970-luvulla I-divisioonassa. Vuonna 1973 nähtiin Bolliksella hurja maali-iloittelu, kun MyPa haki 6-5 vierasvoiton. HIFK:n Juha-Pekka Laine teki neljä maalia, kuten myös hattutempun 5-0 vierasvoitossa. Laineen 20 maalista melkein puolet syntyi siis myllykoskelaisia vastaan.Myös seuraavalla kaudella MyPa oli stadissa parempi maalein 2-1.

HIFK on ollut taas vieraspeleissä vahvempi, sillä kaikki sen kolme vierailua Myllykoskella ovat sujuneet tappioitta. 1990-luvun alkupuolella HIFK pelasi samassa II-divisioonan lohkossa MyPan farmijoukkuetta FC MYPAa vastaan. Neljässä ottelussa farmijengi oli parempi kolmesti, HIFK:n voittaessa vain vuoden 1993 kotiottelun Juhani Eskolan ja Mika Väyrysen maaleilla.

HIFK – Kiffen

Lauantai 4.7. klo 15.00
Töölön Pallokenttä 1 TN
Liput otteluun