Kahdeksas kerta toden sanoo?

Regions Cupin finaali pelataan Tampereella, Tammelan uudella stadionilla perjantaina 19.9. Mikäli lasketaan Suomen Cupin lisäksi myös pienemmät finaalit sekä SM-kilpailut, tämä on peräti kahdeksas kerta, kun HIFK pelaa cup-muotoisen kilpailun finaalissa. Kertaakaan HIFK ei ole finaaliottelua voittanut.  

Cup-muotoiset kilpailut ovat olleet iso osa jalkapallon historiaa eri maissa. Englannissa pelattava FA Cup on maailman vanhin jalkapalloturnaus, joka pelattiin ensimmäistä kertaa kaudella 1871-72, kun varsinainen sarjajalkapallo alkoi vasta lähes 20 vuotta myöhemmin. Ruotsissa kilpafutis käynnistyi 1896 cup-muotoisella turnauksella Svenska mästerskapet i fotboll. Tämä poikkesi FA Cupista siten, että turnauksen voittaja oli samalla myös Ruotsin mestari. Ruotsissa cup-muotoisella turnauksella jatkettiin aina vuoteen 1925, ennen kuin Allsvenskan perustettiin. Myös Suomessa kilpailullinen jalkapallo käynnistyi cup-muotoisena, joka oli nimeltään SM-kilpailu. Vuosien 1908-29 Suomen mestaruus ratkaistiin kerrasta poikki-menetelmällä, mutta 1920-luvulla käytiin paljon keskusteluita sarjamuotoisen kilpailun perustamisesta. Lopulta Mestaruussarja perustettiin vuonna 1930.  

Vaikka HIFK on voittanut historiansa aikana seitsemän Suomen mestaruutta, on Tähtirintojen saavutukset SM-kilpailun ajalta heikkoja. Historian ensimmäinen 1908 SM-kilpailu päättyi heti alkuunsa 10-0 tappioon Polyteknikkojen Urheiluseuraa (PUS) vastaan.  

Heti seuraavana vuonna HIFK pääsi finaaliin kaatamalla HJK:n. Tähtirinnat voittivat välierän 2-1, mutta HJK teki protestin koska sen mielestä toinen HIFK:n maali oli paitsio. Palloliitto hyväksyi klubilaisten vastalauseen ja määräsi uusintaottelun. Tämä pelattiin täpötäydessä Eläintarhassa, joka oli samalla kentän ensimmäinen jalkapallo-ottelu. HIFK oli tässäkin pelissä parempi, tällä kertaa maalein 3-1. Kaisaniemessä pelatussa finaalissa vastaan asettui vahva PUS, joka vei mestaruuden maalein 4-0.  

Seuraavan kerran HIFK onnistui nappaamaan finaalipaikan vuonna 1912. Koska osallistujamäärät olivat pieniä, pääsi HIFK suoraan välieriin jossa vastaan asettui KIF. Finaalipaikka irtosi Eltsussa 3-0 voitolla, mutta jälleen kerran tie nousi pystyyn finaalissa. Tällä kertaa esteenä oli HJK, joka oli edellisenä vuonna voittanut Suomen mestaruuden kaatamalla ÅIFK:n 7-1. Nyt saman kohtalon koki HIFK, joka kaatui samoin numeroin tuhannen katsojan edessä Eläintarhassa.

Seuraavaa finaalipaikkaa saatiin odottaa peräti 16 vuotta aina vuoteen 1928. Tässä välissä SM-kilpailu oli hetken tauolla sotien takia, mutta niinä vuosina kun kilpailua pelattiin, nousi HIFK:n tie pystyyn tuttua vihollista vastaan. Peräti kuudesti sinivalkoraitainen paikallisvastustaja pudotti HIFK:n SM-kilpailuista.  

Vuonna 1928 HIFK raivasi tieltään KIF:n (4-1), lahtelaisen Visan Palloilijat (8-0) sekä välierässä Sudet (4-1). Finaalissa vastaan asettui vasta muutamaa vuotta aiemmin perustettu Turun Palloseura. Turun Urheilupuistossa 2500 katsojan edessä pelattu finaali päättyi 1-1 lukemiin, joten uusintaottelu käytiin Helsingissä. Lokakuiselle Pallokentälle oli saapunut peräti 4500 katsojaa seuraamaan jalkapallokauden huipennusta, mutta se ei riittänyt siivittämään Tähtirintoja mestaruuteen. Jarl Malmgren ja Albin Lönnberg vastasivat HIFK:n maaleista 2-3 tappiossa.  

Vuonna 1929 Suomen mestaruus ratkaistiin viimeistä kertaa cup-muotoisena ennen Mestaruussarjan perustamista. Myös tällöin HIFK raivasi tiensä finaaliin, kun matkalla kaatui KIF, TaPa sekä Sudet. Finaali pelattiin syyskuun lopussa ja Pallokentällä vastaan asteli Helsingin Palloseura.  

Noin 4500 päinen yleisö näki yksipuolisen näytöksen, kun Vihreät Jääkärit menivät johtoon jo 14 sekunnin jälkeen Viljo Kuhlbergin maalilla. Ottelu oli ohi vajaan tunnin kohdalla kun samainen Kuhlberg viimeisteli toisella osumallaan 4-0 loppunumerot. Seuraavana vuonna Suomessa käynnistyi sarjamuotoinen jalkapallo, eikä cup-kilpailuja nähty sotavuosia lukuun ottamatta ennen Suomen Cupin perustamista vuonna 1955.  

Ensimmäisessä Suomen Cupissa HIFK:n tie nousi pystyyn heti 1. kierroksella, kun Mestaruussarjassa pelannut Turun Pyrkivä haki Pallokentältä jatkopaikan 3-2 numeroin. Yhtään paremmin ei cupin pelit menneet myöskään seuraavan kolmen vuoden aikana. Vuonna 1956 HIFK kävi häviämässä Mikkelin Pallo-Kissoille 3-2, seuraavana vuonna tie vei Joensuuhun paikallisen Palloseuran vieraaksi – kotijoukkue eteni jatkoon maalein 2-1. Vuonna 1958 tie nousi pystyyn heti ensimmäisellä kierroksella Kotkan Reipasta vastaan.  

Vuonna 1959 HIFK otti vihdoin ja viimein ensimmäisen voiton Suomen Cupissa SalPaa vastaan (4-1) Juha Lyytikäisen hattutempun siivittämänä. Tähtirintojen cup-juna puksutti tasaisesti, raivaten tieltään TuTon, KTP:n sekä Rauman Pallon. Välierissä vastaan asettui porilainen Rosenlewin Urheilijat. Porissa 3632 maksaneen katsojan edessä pelatun ottelun sankariksi nousi Juha Lyytikäinen, joka teki 3-2 voittomaalin vain kaksi minuuttia ennen loppua. HIFK:n muista maaleista vastasivat Unto Nevalainen ja Tor Lindman. 

HIFK:n historian ensimmäinen ja ainoa Suomen Cupin finaali pelattiin Olympiastadionilla 1.11.1959. Vastaan finaalissa asettui Valkeakosken Haka, jonka HIFK oli voittanut edellisviikonloppuna 3-1, varmistaen samalla Suomen mestaruuden 12 vuoden tauon jälkeen. Tuplan voittaminen jäi kuitenkin haaveeksi.  

Haka meni ottelussa johtoon kun Esko Malm sai jalkansa HIFK-puolustuksen purkupallon väliin, josta se kimposi Anders Westerholmin selän taakse. Haka meni vielä ennen taukoa 2-0 johtoon, kun Eero Nieminen puski Juhani Peltosen kulmapotkun verkkoon. Toisella jaksolla HIFK tuli maalin päähän Åke Lindmanin rangaistuspotkun ansiosta, mutta Haka pelasi fiksusti ja varmisti cupin mestaruuden 2-1 voitolla.  

HIFK pääsi 1960- ja 70-luvuilla neljä kertaa puolivälieriin. 1964 Maakuntasarjassa pelannut Lappeenrannan Pallo haki Pallokentältä peräti 5-1 voiton. Pari vuotta myöhemmin cup-taival tuli päätökseen HJK:ta vastaan numeroin 2-3.  

Erikoisin puolivälierä nähtiin vuonna 1970. Syyskuisena iltana Tähtirintojen vieraaksi kolealle Olympiastadionille saapui Reipas. Vieraiden Markku Kumpulampi ja Turo Flinck veivät toisella jaksolla viirupaidat 2-0 johtoon, mutta HIFK tuli viimeisen kymmenen minuutin aikana tasoihin Tryggve Wahlbeckin ja Markku Viron maaleilla. Ottelu meni jatkoajalle, joka oli se erikoisuus, sillä sen kesto oli 2 x 30 minuuttia.  

HIFK meni vielä jatkoajan 114. minuutilla 4-3 johtoon, kun Tommy Lindholm ja Matti Paatelainen kuittasivat Reippaan johtomaalin. Tämän jälkeen Reipas meni menojaan Martti Hyvärisen ja Olavi Litmasen johdolla. Loppunumerot olivat 7-4 ja Litmanen teki viimeisen maalin 149. minuutilla.  

Vielä seuraavana vuonna tähtirinnat kävi häviämässä puolivälierän Mikkelin Palloilijoita vastaan ja tämän jälkeen alkoi HIFK:n alakulo niin sarjajalkapallossa kuin Suomen Cupissa. Vastaavaa menestystä Cupin puolella saatiin odottaa aina vuoteen 2022 asti, jolloin HIFK selvisi aina välieriin asti, häviten sen Interille kotona maalein 2-3. 

Vaikka finaalipaikkoja varsinaisessa cupissa ei ole vuoden 1959 jälkeen nähty, on HIFK kuitenkin 2000-luvulla esiintynyt parissa alasarjajoukkueille tarkoitetussa finaalissa. Vuonna 2005 HIFK eteni Fair Play finaaliin, joka oli tarkoitettu Suomen Cupissa parhaiten menestyneille alasarja sekä ikämiesjoukkueen välinen ottelu. Tähtirinnat pelasivat vuonna 2005 Nelosessa, mutta onnistui etenemään 5.kierrokselle pudottamalla jatkosta muun muassa Kakkosen FCK Salamat rangaistuspotkujen jälkeen. Finaalissa vastaan asettui ikämiesjoukkue WIFK Lappeenrannasta, joka vei 2-1 voiton Krister Axin ensimmäisen jakson johtomaalista huolimatta.  

Kaksi vuotta myöhemmin Kolmosessa pelannut HIFK eteni Suomen Cupissa vakuuttavaan tyyliin, pudottaen jatkosta useita ylemmän sarjatason seuroja, muun muassa Gnistanin, PK-35:n sekä PoPan. Vasta Veikkausliigajoukkue Inter, onnistui voittamaan HIFK:n kotonaan 2-0. Pikkufinaalissa vastaan tuli lahtelainen City Stars, ja peli noudatti samaa kaavaa kuin pari vuotta aiemmin pelattu Fair Play finaali. Juha Hämäläinen vei HIFK:n johtoon, mutta City Stars vei finaalin 2-1 Pekka Pyykön maaleilla.  

Tähtirintojen historia erilaisten cup-kilpailuiden finaaleista on todella synkkä ja tappioiden värittämä. Ensi perjantaina nykyisellä joukkueella on mahdollisuus murtaa tämä historia ja napata HIFK:n ensimmäinen voitto finaaliottelussa.  

 

HIFK:N FINAALIT:  

1909 SM Kilpailu 

PUS – HIFK 4-0 

1912 SM Kilpailu 

HJK – HIFK 7-1 (Jerimoff) 

1928 SM Kilpailu 

TPS-HIFK 1-1 (R. Lindböck) 

Uusinta:  

HIFK-TPS 2-3 (Malmgren, Lönnberg) 

1929 SM Kilpailu 

HPS-HIFK 4-0 

1959 Suomen Cup 

Haka-HIFK 2-1 (Å.Lindman) 

2005 Fair Play finaali 

HIFK-WIFK 1-2 (Krister Ax) 

2007 Pikkufinaali  

City Stars-HIFK 2-1 (Juha Hämäläinen)