Umid Dibachy aloitti HIFK:ssa vuoden 2020 syksyllä. Sitä ennen hän ehti toimia muun muassa Åbo IFK:ssa, TPS:ssä, HJK:ssa, TiPS:ssa sekä KoiPS:ssa. Lisäksi mies oli Turkissa Konyasporin akatemian muutosprojektissa mukana reilun vuoden.
Uudistamista kehittyvässä HIFK:ssa riittää. Nyt 32-vuotias Dibachy on ollut mukana HIFK:n A- ja B-junioreiden valmennustoiminnassa, samoin reservijoukkueen valmennustiimissä. Pelaajakehityspäällikkönä toimiminen on lopulta johtanut hänet mukaan myös liigajoukkueen valmennustiimiin alkavalle kaudelle.
– Tänä vuonna olen ekaa kertaa mukana liigajoukkueen kanssa, kertoo Dibachy.
Hyvin tehty työ junioripuolella on kantanut hedelmää nopeasti. Vielä vuosi sitten tilanne näytti hankalalta.
– Tavoite oli silloin, että joukkueet pääsisivät jossain vaiheessa pelaamaan Ykköstä ja että se olisi pysyvä tilanne. Tämä tapahtui yllättävän nopeasti. Oletin, että siinä menisi pidempään. Juniorijoukkueisiin saatiin kuitenkin paljon innokkaita pelaajia rinkiin ja joukkueet päästiin nostamaan Ykköseen nopeasti.
Nyt on taas uusi kausi edessä, mutta toiminta on alkanut vieläkin paremmin. Paineita noususta saman tien ei kuitenkaan haluta joukkueille kasata, vaan kaikki lähtee rauhallisesta rakentamisesta.
– Pyritään säilyttämään hyvä taso Ykkösessä. Taaksepäin ei tietystikään haluta mennä, mutta rakennetaan ensin hyvä perusta ja pikkuhiljaa sen päälle maltilla. Tavoitteena on luoda pysyvästi kilpailukykyiset joukkueet ja seura.
Dibachy painottaa seuran eri joukkueiden välistä yhteistyötä. Reservijoukkueen ja A- ja B-junioreiden valmennustiimit käyvät paljon keskustelua keskenään esimerkiksi siitä, minkälaisia asioita pelaamisessa halutaan painottaa – minkälainen peli-identiteetti IFK:lla on.
– Kun näitä asioita pähkäillään yhdessä, on pelaajien liikuttaminen joukkueiden välillä helpompaa. Kaikkea ei tarvitse opetella alusta, vaan selkärangasta lähtee perusjutut. Siksi on hyvä, että seuralla on yhtenäinen linja valmennuksellisissa asioissa.
Miesten reservijoukkue pelaa tällä hetkellä Miesten Kolmosta. Toistaiseksi Dibachy näkee sen sopivana, mutta tulevaisuuden tavoitteet ovat selkeinä mielessä.
– Kolmosen kärki on nyt reservijoukkueelle sopiva taso. Kun pohja on luotu kuntoon, tähdätään Kakkoseen. Riittävän kovalla tasolla reservin puolellakin pidetään yllä kilpailullisuutta ja potentiaalia.
IFK:n tavoite tulevaisuudessa onkin saada omista junioreista ja reservijoukkueesta pelaajia aina edustusjoukkueeseen asti, hyvälle liigatasolle siis.
– Ennen kaikkea meidän pitää nostaa junioreiden taso pysyvästi Suomen huipulle. Sitä kautta saadaan hyvää potentiaalia. Se on helpommin sanottu kuin tehty. Fakta on kuitenkin se, että jos halutaan junioreiden tukevan edustusjoukkuetta ja nousevan edustukseen, muutoksia pitää tehdä edelleen.
HIFK:n urheilutoimenjohtaja Mika Lönnström on tyytyväinen valmentajien panokseen.
– Valmentajien kova työ on tehnyt sen, että nyt meillä A- ja B-juniorien sekä reservipelaajien taso on noussut. Nyt pitää vain ottaa siinä jatkuvasti uusia askeleita, kertoo Lönnström.
Dibachy kuvaamassa joukkueen harjoituksia.
Nyt seuralla on hyvät valmentajat kaikissa näissä joukkueissa, ja sellaisista tulee pitää kiinni. Dibachy painottaa kärsivällisyyttä ja pitkäjänteistä työtä. Hän on itse säännöllisesti seuraamassa pelaajien kehitystä aitiopaikalta. Sitä myöten muodostuu kokonaiskuva seuran tilanteesta.
– Tällä hetkellä meillä on hyvät valmentajat kaikissa joukkueissa. Projekti on käynnistynyt tosi hyvin, ja toivottavasti pystymme pitämään tätä yllä ja rakentamaan tämän päälle lisää. Vaikka kehitystä pitää vielä tapahtua, on tämä alkanut paljon paremmin ja nopeammin kuin mitä itse edes uskalsin odottaa, Dibachy riemuitsee.
Seurassa tullaan tekemään hyvää yhteistyötä näiden neljän joukkueen välillä. Edustusjoukkueen tarpeet otetaan huomioon, ja jotta niihin pystytään vastaamaan, tarvitaan kovaa työtä myös reserveissä ja junioreissa. Ryhmät tekevät jo paljon tiivistä yhteistyötä, ja sama jatkuu. Haasteitakin on.
– Jos on paljon pelaajia, pitää miettiä myös sitä, että pelaajat saavat tarpeeksi peliaikaa. Sen peliajan pitäisi olla myös tarpeeksi laadukasta. Jos minuutteja ei riitä ykkösjoukkueissa, niin sitä aikaa pitää hankkia muista joukkueista ja sielläkin pitää olla riittävän kova taso kehitystä silmällä pitäen.
Pelaajamäärät juniori- ja reservijoukkueissa ovat olleet nousussa. Se on yksi tärkeä tekijä perustan luomiseksi. Tason nousu on huomattu myös muualla.
– Olen kuullut myös seuran ulkopuolisilta, että taso on selkeästi noussut. Se on ollut kiva kuulla. Siitä tietää, että on jo nyt tehty hyvää työtä.
Teksti ja kuvat: Jyri Kotilahti