Riku Selander on tyyppi joka ei turhaan stressaile mistään turhista asioista, mutta rennolta joka paikan mieheltä löytyy myös aivan toisenlainen puoli.
– Tykkään ottaa iisisti mutta silti vauhti ja vaaralliset tilanteet viehättävät minua, eli minusta löytyy kaksi puolta, toinen ottaa iisisti ja toinen etsii elämästä extreme kokemuksia. Benjiä en ole hypännyt, enkä lentokoneesta mutta taatusti hyppään jos mahdollisuuden saan.
24-vuotias Selander on nuoresta iästään huolimatta kerännyt tililleen jo 121 ammattilaisottelua Suomen eri sarjatasoilla. Selanderin ura alkoi Ykkösessä, PK-35 paidassa. Siellä hän kerkesi pelaamaan vain neljä ottelua, kunnes hän siirtyi loppukaudeksi lainalle FC Hongan kakkosjoukkueeseen. Selander palasi PK:hon, mutta siirtyi lopulta vain yhden kauden jälkeen FC Honkaan. Selander edusti Honkaa kakkosessa sekä Suomen-cupissa yhteensä 24 kertaa, kunnes mies oli taas siirron keskellä. Tällä kertaa Selander löysi itsensä IF Gnistanista, silloin vielä laitahyökkääjää pelaava Selander löi kunnolla läpi. 24 ottelua ykkösessä, ja neljä maalia, vakuuttivat Ekenäs IF:n, joka varmisti Selanderin siirron kaudelle 2018. Ekenäs IF taisteli kovaa noususta, mutta loppujen lopuksi tammisaarelaisten vääntö ei riittänyt ja seura jäi Ykköseen. Yksi seura joka ei Ykköseen jäänyt oli HIFK. Selanderin taidot eivät jääneet IFK:lta huomaamatta, ja hän siirtyi Tähtirintoihin heti vuoden alussa. Tähän mennessä Selander on pelannut jokaisessa Veikkausliiga ottelussa, jokaisen minuutin.
– Paljon on ylä- ja alamäkiä ollut. Yhden nousun kakkosesta ykköseen olen voittanut, mikä oli todella mukava kokemus ja oli kivat juhlat sen yhteydessä. Paljon on ollut hyviä voittoja ja katkeria tappioita, mikä on tämä lajin suola. Jalkapalloilijan elämä on kuin olisi jatkuvassa vuoristoradassa, mikä sopii minun persoonallisuuteen hyvin. Kotimaisella tasolla tämä on korkein mihin voi päästä, enkä koe että rajani olisivat tulleet vastaan. Tästä seuraava askel on ulkomaille, ja koen että olen ottanut parin viime vuoden aikana suuria askeleita pelaajana. Avain siihen on se, että olen päässyt pelaamaan paljon, ja se on kehittänyt minua pelaajana. Tuntuu siltä että olen alkanut ottamaan myös askelia seuraavaa tasoa kohti pelaajana.
Kuten aikaisemmin mainittu, Selander on pelannut seuraennätyksen tehneessä joukkueessa jokaisen minuutin, ja on ainut pelaaja seurasta, joka on tähän pystynyt.
– Tosi hyvät fiilikset. Futaajana haluat pelata niin paljon kuin mahdollista, ja olen ollut onnekas siinä mielessä että olen pysynyt kunnossa ja olen saanut Torilta paljon luottamusta, joten ei voi olla kuin tyytyväinen. Toivottavasti sama meno jatkuu, eivätkä loukkaantumiset haittaa tätä putkea.
Mainitsemisen arvoista on, että tässä vaiheessa haastattelua HIFK luotsi Tor Thodesen liittyi seuraamme ja halusi itse esittää Selanderille kysymyksen ”mikä on lempi pelipaikkasi”.
– Olen usein vastannut että koen olevani sielultani kymppipaikan pelaaja, mutta ominaisuudet ovat enemmän keskikentän box-to-box tyyppisen pelaajan omaiset. Samaan aikaan koen että minulla on hyvä ymmärrys jalkapallosta ja hyvät ominaisuudet mitä pystyn käyttämään monella eri paikalla.
Tähän mennessä Selander on pelannut oikealla puolella laitapakkina. Nähtäväksi jää vaikuttaako Selanderin ja Torin nopea, leikkisä keskustelu miehen pelipaikkaan.
Thodesenin lähdettyä, oli vain normaalia kysyä, miltä tuntuu pelata norjalaisen alaisuudessa.
– Tor vaatii paljon, ja tykkää että prässätään kovaa. Se on todella raskasta, mutta otettu muutama sellainen voitto että se on myös todella palkitsevaa. IFK:n pelityyli sopeutuu hienosti vielä omaan pelityyliin, mikä on iso plussa. Tykkään myös tavasta millä joukkue toimii, ja tästä hyvästä nuoruuden ja kokemuksen sekoituksesta. Aikaisemmissa seuroissa on ollut paljon nuoruutta, mutta se kokemuksen tuoma johtajuus on puuttunut pukukopista, ja sitä täällä on todella paljon. Me ollaan seura joka haluaa kehittyä ja mennä eteenpäin. Meillä, ja minulla on aivan hullu kiima päästä sinne kuuden parhaan joukkoon, ja pelaamaan niitä jatkopelejä. Niistä tulisi mahtavia otteluita ja kokemuksia. En näe mitään syytä miksi emme voisi saavuttaa sitä. Henkilökohtaisella tasolla, kuten aikaisemmin sanoin, niin rajat eivät ole tulleet vastaan. Olen valmis ottamaan isoja askelia eteenpäin, ja tavoittelen niitä. Jos olen niin onnekas että pääsen pelaamaan ulkomaille, niin miksi ei?
Vauhtihirmuna tunnettu laitapakki löytää talvisin lisää virtaa futsalista, kun jalkapallon pelaaminen jää Veikkausliigan tauolla hieman vähäiselle.
– Pelaan futsalia rakkaudesta pallopeleihin. Se on todella kiva jalkapallon muoto harrastaa talvella, kun on vähän vähemmän asioita seuran puolesta. Se on hyvä tapa pitää itseään kunnossa off-seasonilla, ja siitä on hyötyä myös minulle jalkapalloilijana, sillä futsalissa pelataan paljon pienessä tilassa. Se on minulle jalkapallossakin tyypillistä ajautua pieneen tilaan joten sanoisin että futsalista on apua minulle myös jalkapalloilijana.
”Logo rinnassa merkitsee minulle todella paljon, olen ylpeä tästä logosta”
Tykkään kysyä pelaajilta kysymyksen – miltä tuntuu pelata HIFK fanien edessä? Vastaus on usein samanlainen, mutta Selanderin kuvaillessa faneja ja seuraa, ei voinut kuin ihailla laitapakin poltetta ja intohimoa faneja kohtaan.
– Tämä on sellainen seura, minkä logo merkitsee minulle ja perheelleni todella paljon. HIFK on meille todella läheinen seura, ja keneltäkään mitään pois ottamatta, tuntuu että ensimmäistä kertaa logo rinnassa merkitsee minulle jotain. Itse asiassa se merkitsee todella paljon, ja olen ylpeä tästä logosta. Helsingissä olo on tärkeää minulle ja varsinkin IFK:n edustaminen.
– Sen lisäksi HIFK fanien edessä pelaaminen on parasta, mitä tiedän. Se on parasta, mitä olen Suomessa ikinä kokenut. Stadin derby oli aivan uskomaton kokemus. Koko katsomon levyinen tifo, mikä on helposti hienoin, mitä olen ikinä nähnyt Suomessa. Meillä on helposti Suomen parhaat kannattajat, kukaan ei pääse edes lähelle heitä.
