Haastattelun ensimmäinen osa (23.8.)
Sekä Riku Pyhälä että Markus Tanner ovat syntyneet vuonna 1982. Riku täytti 31 vuotta maaliskuussa, kun taas ”Mave” saavuttaa kyseisen rajapyykin kuukauden kuluttua. Kumpikin on edustanut HIFK:ta yhtäjaksoisesti kaudesta 2007 lähtien, mutta pelannut tähtirinnoissa myös aikaisemmin; Riku seuran edustusjoukkueessa ja Mave junioreissa. Molemmat herrat palkittiin viime syksynä HIFK:n 115-vuotisjuhlissa seuran pronssisella ansiomerkillä.
Tässä kohtaa on syytä tiedustella HIFK-uranne kohokohtaa, vaikka vastaus lienee varsin helposti arvattavissa.
Riku ja Mave: Kyllä, nousu Ykköseen syksyllä 2010. Karsintaottelut olivat hienoja tapahtumia, sekä Tampereella että etenkin Brakulla. Ne matsit eivät unohdu!
Riku Pyhälä syyskuussa 2010 ottelussa HIFK – Kiffen. (Kuva: Henrik Alfthan)
Ja suurin pettymys on varmaankin ollut viime vuosi ja putoaminen Ykkösestä?
Mave: Pitää paikkansa. Sekä nousu (2010) että säilyminen (2011) olivat olleet niin kovan duunin takana, ja molemmat olivat aikamoisia saavutuksia meidän joukkueeltamme. On kuitenkin paljon helpompaa säilyä sarjassa kuin nousta sinne uudelleen.
Riku: Omalta osaltani viime vuosi meni vähän sivusta katsellen, loukkaantumiset vaivasivat ja kausi päättyi jo elokuussa. Mutta vielä hirveämpää on katsella sivusta kuin olla itse kentällä!
Teillä on näiden vuosien aikana ollut melkoinen määrä joukkuetovereita HIFK:ssa. Onko joukossa erityisen mieleenpainuvia persoonia?
Riku: Onhan noita! Mistä aloitetaan? Määtän Henkka, ”Mondo” (Ilkka Marin), ”Faija” Heinänen…
Mave: Myös ”Välly” Anttonen oli aikamoinen persoona, sekä pelaajana että maalivahtivalmentajana.
Riku: Joka talvi on todettu että taas on ihan hirveä ryhmä kasassa! Jengistä on aina löytynyt persoonallisia hahmoja, myös tällä kaudella.
Mave: Kyllä, kuten esimerkiksi Kron Rexhepi koomikon taitoineen. Jos sattuu matsissa istumaan penkillä Kronin kanssa samaan aikaan, niin varmasti viihtyy.
Riku: Kronin kannattaa lähteä stand up – koomikoksi viimeistään peliuran jälkeen…
Markus Tanner kansainvälisessä vauhdissa elokuussa 2009. Vastustajana espanjalainen Espanyol B. (Kuva: Patrik Sjögren)
HIFK on tasaisin väliajoin julkisuudessa muista kuin pelillisistä syistä. Haittaako tällainen oheispörinä keskittymistä?
Riku: Ei sinänsä haittaa, kun ei se meidän pelaamiseemme liity.
Mave: Onhan se hyvä että HIFK herättää tunteita, toisaalta välillä tuntuu siltä että ollaan valvovan silmän alla enemmän kuin muut. Välillä korviin kantautuu ihmettelyä siitä mitä HIFK:ssa tapahtuu ja kysellään Ilta-Sanomien otsikoista, kuten nyt viimeksi Porvoon matsissa.
Kestää vielä muutaman vuoden ennen kun ikänne puolesta pääsette HIFK:n ”gamloihin” pelaamaan. Miltä oma lähitulevaisuutenne jalkapallon parissa näyttää?
Mave: Rehellisesti sanottuna, täytyy tässä kauden jälkeen vakavasti katsoa peiliin ja kysyä kestävätkö paikat. Tämäkin vuosi on nimittäin ollut aika raskas: olen
ollut joukkueessa mukana koko kauden, mutta tilillä on silti vain neljä-viisi ottelua.
Riku: Vuosi kerrallaan mennään tässä vaiheessa eteenpäin, en ole mitään viisivuotissuunnitelmaa laatimassa. Tällä hetkellä paikat ovat kunnossa eli tilanne on sikäli hyvä. Jatkoon vaikuttaa sekin millä sarjatasolla pelataan, millaiset taustat ja jengi saadaan kokoon… eli aika iso paketti, mikä ratkaisee.
Kuinka paljon siviilityö haittaa jalkapallon pelaamista?
Riku (taideohjaaja): Työ ei vielä tällä tasolla haittaa, hyvin pääsee treeneihin. Ykkösessä vieraspelit alkoivat jo viedä helvetisti aikaa kun sarjassa oli pari
joukkuetta Oulusta, yksi Rovaniemeltä jne.
Mave (palomies): Teen vuorotyötä joten aina en treeneihin pääse, matseihin kylläkin. Jollain tavalla se vaikuttaa, mutta loppujen lopulta työn ja jalkapallon
yhteensovittaminen on onnistunut varsin hyvin.
Iloiset veikot elokuussa 2013: Markus Tanner (vas.) ja Riku Pyhälä.
Viimeinen kysymys: mitkä ovat joukkueen loppukauden tavoitteet?
Mave ja Riku: Aika selkeät. Piikkipaikalla loppuun saakka, karsintojen voittaminen ja HIFK Ykköseen!
