Tämän vuoden
alussa IFK:hon siirtynyt Kalle Sotka pelasi suurimman osan juniorivuosistaan
Tikkurilan Palloseurassa. Edustustasolla Sotka on pelannut Ykköstä Klubi 04:n
sekä FC Viikinkien riveissä. Viimeiset pari vuotta ovat kuluneet lähinnä USA:n
yliopistosarjassa, ensin Monmouthin ja sitten Fordhamin joukkueessa. Viime kesään
mahtuu tosin myös muutaman kuukauden visiitti FC Gnistanissa. Lisäksi sinivalkoinen
edustuspaita on tullut Sotkalle tutuksi, sillä hän on ehtinyt pelata 32 ottelua
poikien maajoukkueessa.
Miten on vapun
vietto sujunut?
– Rauhallisissa merkeissä
tällä kertaa. Eilen harjoitukset ja tänään vappulounas ystävien seurassa, mutta
kuitenkin tulevaan otteluun keskittyen – se on edessä niin pian. Eli vappu
menee tänä vuonna niin sanotusti ohi, torstain matsi on tärkeämpi.
Pelasit
ensimmäisen sarjaottelusi IFK:n paidassa toissa viikolla. Millainen fiilis MP-pelistä
jäi?
– Kyllähän siitä
huono fiilis jäi, koska hävisimme. Emme olleet pelillisesti omalla tasollamme. Oma
suoritukseni oli OK mutta se ei paljon lohduta; joukkueena voitetaan ja
joukkueena hävitään.
– On kuitenkin
sanottava että Braku on todella makea paikka pelata! Sijainti kaupungin
sydämessä on loistava ja kun lisäksi fanit ovat Suomen parhaimmat, tuo se aina
ekstralataukseen. Pelipäivä onkin meille itse asiassa tupla-juhlapäivä!
Vapun jälkeen kohdataan
Atlantis. Millaista ottelua odotat torstai-illalta?
– Edessä on todennäköisesti
erittäin fyysinen kamppailu. Atlantiksella on nopea, urheilullinen ja
fyysisesti vahva joukkue, jonka kanssa saa tehdä täyden päivätyön. Meidän pallollinen
pelimme on kuitenkin sen verran organisoitua että kunhan viimeistelemme
paremmin kuin viimeksi, uskon että kolmeen pisteeseen on täydet mahdollisuudet.
Olet pelannut monta
vuotta nuorten maajoukkueissa. Mikä on paras muistosi näistä otteluista?
– Aivan ensimmäinen
maaotteluni Ruotsia vastaan ikäluokassa U16. Tulin vaihdosta kentälle tunnin
kohdalla ja tein maalin parin minuutin jälkeen. Lisäksi täytyy mainita
Englanti-matsi pari vuotta myöhemmin. Oli upea fiilis pelata isoa futismaata
vastaan!
Olet ehtinyt pelata
myös USA:n yliopistosarjaa. Onko paluu rapakon taakse vielä suunnitelmissa?
– En ole miettinyt
asiaa sen kummemmin, vaikka eihän sitä koskaan tiedä. Peli USA:ssa on vähän
erilaista: fyysistä ja suoraviivaista, mutta taitotasossa Eurooppaa jäljessä. Pelaajat
ovat kyllä urheilullisia ja jaksavat juosta vaikka kuinka kauan, mutta eivät
pallon kanssa ole niin hyviä.
Mitkä ovat
vahvuutesi ja mitkä taas mahdolliset heikkoutesi jalkapalloilijana?
– Vahvuudeksi voisi
laskea pelin lukemisen sekä katkomisen ja rikkomisen puolustavassa roolissa. Toisaalta
sitten kovuutta ja nopeutta saisi olla vähän enemmän.
Miten sinusta
tuli IFK:n kannattaja jääkiekossa?
– Kaverien mukana,
siitä se on lähtenyt. Myös broidi on kova IFK-fani. Seisomakatsomosta on pelejä
seurattu. Nyt taas tavallaan pääsen näkemään aidan toiselta puolelta miltä homma
tuntuu – toki eri lajissa, mutta kuitenkin. En gång IFK, alltid IFK!
Olet ollut
IFK:ssa nyt neljä kuukautta. Kuinka sopeutuminen joukkueeseen on sujunut?
– Erittäin hyvin! Meillä
on tosi loistava porukka ja kaikki tulevat mainiosti toimeen keskenään. Tänne on
uutenakin pelaajana ollut helppo tulla, vaikka olen ollut poissa Suomesta
parisen vuotta. Uskon että joukkuehenki on myös melkoinen vahvuus syksyn peleissä.
Kentälle voi heittää 20 äijästä kenet tahansa, ja kaikki tukevat toisiaan.
Sotka on myös
maineikas huonekaluliike. Oletko pyytänyt Sotkaa henkilökohtaiseksi
sponsoriksesi?
– Kyllä olen! Kysely
on lähetetty, vielä odotellaan vastausta. Toivotaan kuitenkin että vastaus
jossain vaiheessa tulee.
Millaiset odotukset
sinulla on tästä kaudesta?
– Odotan ja uskon
että olemme kärjessä ja syksyllä päästään karsintoihin. Oma peli kuosiin niin toivottavasti
pelataan ensi vuonna eri sarjassa, siitä on lähdettävä!
Vapaaehtoiset
viimeiset sanat?
– Olkaa ”jyskyt”
varovaisia Helsingin vapussa!
Kakkosen ottelu
HIFK – Atlantis FC torstaina toukokuun 2. päivänä kello 18:30 Brahen kentällä
(Helsinginkatu 23).