Jalkapallon pelaamisen Veikkolan Veikoissa aloittanut Mika Johansson siirtyi B-juniorina Atlantis FC:n riveihin ja on siitä lähtien ollut tuttu näky Helsingin jalkapallokentillä. Edelliset kolme vuotta vierähtivät kuitenkin Kymenlaaksossa MyPa:n riveissä. Johansson pelasi viime kaudella 11 ottelua Veikkausliigassa.
Kaiken kaikkiaan liigaotteluita on kertynyt tilille 22. Lisäksi ”Veikko” on pelannut Ykkösessä sekä Klubi 04:n (2006) että Atlantiksen (2008) paidassa.
Takana on nyt seitsemän ottelua tämän kauden Ykkösessä. Olet pelannut lähes jokaisen ottelun alusta loppuun. Mikä on mielipiteesi joukkueen pelistä sekä omasta pelistäsi tähän mennessä?
– Joukkueelta pelit ovat menneet vähän epätasaisesti. Ei ole pystytty pelaamaan montaa ehjää 90-minuuttista. Viime ottelusta taisteltiin kuitenkin tärkeä piste ja siitä saatiin lisää itseluottamusta jatkoa ajatellen.
– Omassa pelissä oli aluksi vähän hakemista, mutta sen jälkeen on menty parempaan suuntaan ja viimeksi tulikin kauden eka nollapeli. Tästä on hyvä jatkaa!
HIFK kohtaa sunnuntaina FC Viikingit Vuosaaressa. Millä mielin tähtirinnat lähtevät viikonlopun kivikovaan paikalliskamppailuun?
– Hyvillä mielin lähdetään Vuosaareen. Meillä on alla hyvä taistelupeli ja joukkueen puolustus alkaa olla kunnossa. Viikkareiden saamat lahjapisteet (ottelusta AC Oulu – FC Viikingit) lisäävät myös pientä ärsytystä peliin.
Miten yhteistyö maalivahtivalmentaja Petri Pyhällön kanssa on sujunut?
– Todella hyvin. Koko vuosi on tehty hommia ja pyritty tekemään minusta parempi maalivahti. Pikku hiljaa Petun opit rupeavat menemään perille…
Mikä sai sinut aikoinaan ryhtymään juuri maalivahdiksi? Ja oletko kokeillut muita pelipaikkoja?
– Aloitin kenttäpelaajana ja pelasinkin muutaman vuoden kentällä. Käväisin kentällä vielä myöhemminkin, kun ratkaisijoita tarvittiin! Kutsu maaliin kävi, kun entinen veskari muutti muualle ja uusi tarvittiin. En muista meninkö maaliin vapaaehtoisesti vai siksi että olin muita päätä pidempi, mutta sinne jäin!
Mikä on mielestäsi parasta maalivahtina olemisessa, ja mikä on huonointa?
– Parasta on varmaan silloin kun pääsee ratkaisemaan pelejä omilla torjunnoilla. Lisäksi minulle sopii hyvin että veskari on eräänlainen yksilöurheilija. Huonointa on se että virheet yleensä näkyvät tulostaululla saman tien, ja kaikille tulee välillä virheitä.
Olet pelannut sekä Veikkausliigassa että Ykkösessä. Miten pelaaminen näillä kahdella sarjatasolla eroaa toisistaan?
– Maalivahdin kannalta sarjoilla ei ole kovin paljoa eroa. Samanlaisia tilanteita tulee eteen sekä liigassa että Ykkösessä. Pelilliset erot tulevat yksilötaidoissa. Suurimmat erot ovat kentän ulkopuolisissa asioissa. Tosin niissäkin on paljon eroja myös sarjojen sisällä.
Tilastoistasi löytyy myös yksi nuorten maaottelu. Milloin tämä matsi pelattiin ja ketä vastaan? Ja onko sinulla muistoja tästä pelistä?
– Peli oli Itävaltaa vastaan vuonna 2002 ja turpaan tuli 4-3. Pari maalia meni minun piikkiini joten kovin hyviä muistoja ei ottelusta jäänyt. Mutta ainakin voi sanoa että on joskus pelannut maajoukkueessa!
Urasi kohokohta on toivottavasti vielä edessä. Mutta mikä on ollut kohokohta tähän mennessä?
– Maajoukkuekutsu oli kova juttu silloin kymmenen vuotta sitten. Ensimmäisen liigapelin muistan aina, jännitti niin saatanasti. Ja sitten olin maalissa HJK:n satavuotisjuhlaottelussa Hakaa vastaan ja yleisöä oli yli 8000. Harvinaista herkkua Suomessa!
Onko lempinimi ”Veikko” edelleen käytössä?
– Onhan se käytössä ollut siitä asti kun Pasi Rautiainen sen minulle antoi kaudella 2003. Nimi on pikku hiljaa meidänkin koppiin levinnyt, eikä siitä eroon enää pääse.
Miten päädyit pelaajaksi HIFK:hon?
– Ajattelin viime vuonna että olisi aika muuttaa takaisin Stadiin. Tuli kuitenkin oltua kolme vuotta Myllykoskella, eikä se ole asuinpaikkana mikään maailman viihtyisin. Halusin kuitenkin pelata tosissani paikassa missä olisi vastuuta tarjolla. Petu soitti sitten sopivasti ja pyysi HIFK:hon.
Puolen vuoden kokemuksella: millaista on pelata HIFK:ssa?
– Olen viihtynyt HIFK:ssa todella hyvin. Meillä on todella hyvähenkinen porukka kasassa ja joukkue täynnä hyviä jätkiä, jotka painavat hommia kovalla asenteella. Ja kun vielä kannatus on Suomen parasta, niin mikäs täällä on ollessa!
Onko vielä jotakin mitä itse haluaisit sanoa tai kommentoida? Sana on vapaa!
– Täytyy mainita Stadin Kingit erikseen. Fanien ansiosta vieraspelitkin ovat tuntuneet kotipeleiltä! Olen kiertänyt Suomessa muutamat jengit läpi ja Stadin Kingit vie ylivoimaisen voiton. Tuollaisen kannustuksen edessä kaikki antavat varmasti kaikkensa kentällä!
Kuvat: Henrik Alfthan