Lohjalta kotoisin oleva Anssi Tamminen on LoPa:n kasvatteja. Hän debytoi kotikaupunkinsa seurassa Kakkosessa jo kaudella 2000 mutta on sittemmin edustanut lähinnä pääkaupunkiseudun joukkueita. Ykkösessä Tamminen on pelannut säännöllisesti kaudesta 2007 alkaen. Tänä aikana hän on kantanut PK-35:n ja Atlantis FC:n paitaa, kunnes viime keväänä liittyi HIFK:n riveihin. Aikoinaan Tamminen oli lupaava pelaaja myös salibandyssa ja tässä lajissa hän ehtikin edetä aina nuorten maajoukkueeseen saakka.
Ensi sunnuntaina kohdataan FC Espoo. Millaiset ovat mietteet ottelun alla?
– Oikein positiiviset, varsinkin Kemin reissun jälkeen! Nyt on hyvä meininki treeneissä ja on loistava tilanne päästä taas kotikentälle pelaamaan. Fiilis on hyvä ja koko joukkue odottaa ottelua todella paljon.
Palataan vielä lauantaiseen Kemi-otteluun. Kuinka hyvältä voitto tuntui?
– Mehän juhlimme sitä kuin mestaruutta… No, tosi hyvältä se tietysti tuntui. Olihan takana huonompi jakso, jonka aikana olimme joukkueena joutuneet lusimaan aika monta peliä.
Saiko joukkue lisäpotkua Stadin Kingien vierailusta perjantai-illan viimeistelyharjoituksiin?
– Ehdottomasti! Olemme siitä jätkien kanssa puhuneetkin. Todella hieno ele ja kausi nimenomaan alkoi nyt! Saimme paljon lisävirtaa, joka toivottavasti näkyi myös pelaamisessamme lauantaina.
Minuuteissa laskettuna pelasit sarjan ensimmäisellä puoliskolla eniten koko joukkueessa. Oliko yllätys, että vastuuta on tullut näinkin paljon?
– Ei oikeastaan. Pelaamaanhan tänne on tultu ja kun keväällä joukkueeseen liityin, näin että siihen on myös mahdollisuus mikäli oma taso riittää. Täytyy kuitenkin pelata hyvin jotta ansaitsee paikkansa, muuten löytää itsensä nopeasti penkiltä. Kenelläkään ei ole kausikorttia avaukseen.
Olet ehtinyt edustaa lukuisia pääkaupunkiseudun seuroja. Onko HIFK:ssa pelaaminen erilaista kuin muualla?
– On, jo pelkästään fanikulttuurin puolesta. Itse organisaatio on tälle tasolle nuori, mutta tekemisen meininki on hyvä ja tekemällä aina oppii. Mutta Stadin Kingit on kyllä jotain mieletöntä! Ei tällaista ole muualla pääkaupunkiseudulla, eikä myöskään muualla Suomessa.
Jalkapallon lisäksi olet kovan luokan tekijä myös salibandyssa, mistä osoituksena huikeat pistemäärät SM-sarjatasolla LoSB:ssa aina A-junioreihin saakka. Ehditkö vielä nykyisinkin pelata salibandya?
– Jonkin verran. Käyn pelaamassa kolmosdivaria talvella. Se on kuitenkin lähinnä harrastelua ja pelituntuman ylläpitoa.
Kaksi vuotta sitten olit Atlantis FC:n kapteeni ja käytännössä joukkueen ainoa suomalaispelaaja. Tuliko opittua liettuaa sillä kaudella? (Atlantista edusti kauden aikana yhdeksän liettualaista pelaajaa)
– Jotain pientä, jonka tosin olen jo unohtanut! Liettualaiset olivat kyllä pelimiehiä mutta englanniksi siellä kommunikoitiin. Näin jälkikäteen voi sanoa että siitä kaudesta oppi aika paljon. Se oli kyllä erikoisin kausi pelaajaurani aikana.
Pelasit aikoinaan hyökkäävässä roolissa. Miten sinusta tuli puolustaja?
– ”Syyllinen” tähän on Pasi Pihamaa. PK-35:ssä siirryin ensin keskikentän pohjalle ja Atlantiksessa (2009) sitten kokonaan puolustukseen. Ajatuksena oli että vasenjalkaisena ja suht isokokoisena pelaajana sopeudun myös tälle tontille.
Olit liigaseurojen testattavana talvella 2002-03. Millaiset muistot tästä ajasta jäi?
– Lahdesta tarjottiin sopimusta kauden 2002 jälkeen. Lopulta kävi kuitenkin niin ettei sinne ollut mahdollista lähteä. Keväällä siirryin FC Jokereiden organisaatioon, mutta loukkaannuin saman tien aika pahasti ja pelasin loppukauden vuokralla FC Espoossa. Yhtään liigaottelua ei siis ole tullut pelattua, mutta hienoa aikaa tuo kaikesta huolimatta oli. Sain pelata hyvien pelaajien kanssa ja opin heiltä paljon!
Mitä pidät HIFK:n tämän kauden kotikentästä eli Brahen kentästä?
– Sijainti on todella hyvä – keskellä Helsinkiä, idyllisellä paikalla. Vanhan liiton jätkänä pelaisin toki mieluummin luonnonnurmella, mutta ei tässäkään ole mitään valittamista. Katsomot ovat lähellä kenttää, tekonurmi on hyvä ja pääsemme harjoittelemaan täällä säännöllisesti.
Onko vielä jotakin mitä itse haluaisit sanoa tai kommentoida? Sana on vapaa!
– Nyt kun kauden toinen puolisko on käynnistynyt, toivon että saamme kentälle oikein kunnon virinän. Toivon samalla että katsomossa jatkuu loistava kannustus kauden loppuun saakka, siitä on ollut meille paljon apua. Haluamme näyttää että kuulumme tähän sarjaan ja haluamme jatkaa tätä samaa hommaa myös ensi kaudella!
Kuvat: Henrik Alfthan, Aino Kolehmainen
