Laitapakin tontille kotiutunut Timo Priha aloitti jalkapallon pelaamisen PPJ Eirassa. Hän siirtyi kuitenkin jo B-juniori-ikäisenä PK-35:n riveihin ja edusti punamustia lähes yhtäjaksoisesti viime kauden loppuun saakka. Ainoan poikkeuksen muodostaa vuosi 2008, jonka Priha vietti FC Hämeenlinnan joukkueessa. Kuluva kausi on puolustajalle Ykkösessä näin ollen jo seitsemäs peräkkäinen. Viime vuodenvaihteessa paidan väri vaihtui kokopunaiseksi, kun Priha siirtyi HIFK:n leiriin.
Ensi sunnuntaina kohdataan PK-35. Millaiset ovat mietteet ottelun alla?
– Joukkueen puolesta voi sanoa että tunnelma on odottava, kuten aina ennen ottelua. Edessä on kaksi kovaa paikalliskamppailua muutaman päivän sisään. Peruspelaamisemme on ihan hyvällä tasolla viime tappioista huolimatta ja vielä kun saamme tappamisen meininkiä molempiin päihin kenttää, niin otamme näistä varmasti pisteitä kuten alkukauden paikallispeleissä.
– Itselläni on päällä pieni loukkaantuminen, joka tietenkin vähän latistaa fiiliksiä. Mistään isommasta tuskin on kyse mutta katsotaan nyt riittääkö aika toipumiseen. Tulevat pelit ovat sellaisia, joita kukaan ei haluaisi missata. Kentälle on kuitenkin turha haikailla jos ei ole täydessä iskussa.
Olet itse pelannut PK-35:n riveissä kahdeksan kauden ajan. Tuoko tämä lisälatausta sunnuntain otteluun?
– Ainahan pelaajat sanovat, että pelit entisiä seuroja vastaan ovat vain pelejä muiden joukossa. Ja sehän on keskimäärin ihan paskapuhetta! Ei asetelma muuta kuitenkaan meidän valmistautumista millään tavalla. Lähdemme ennen kaikkea joukkueena hakemaan Vantaalta hyvää tulosta.
Jouduit juhannuksen alla jättämään FC Lahti – ottelun kesken punaisen kortin takia. Milloin olit edellisen kerran tullut ulosajetuksi?
– Se oli itse asiassa urani ensimmäinen punainen kortti. Kai senkin oli joskus tultava.
Pelaat HIFK:ssa nyt ensimmäistä kautta. Miten olet viihtynyt seurassa?
– Hyvin olen viihtynyt. Pelillisesti ero aikaisempiin vuosiin ei ole mikään maailmaa mullistava, mutta kaikki taustatyö ja kulttuuri seuran ympärillä on vaikuttavaa. Pelaajat osaavat kyllä arvostaa niitä pieniä asioita, joita tehdään viihtyvyyden parantamiseksi.
– Lisäksi Suomessa ei tule koskaan olemaan liikaa fanikulttuuria, joten on sanomattakin selvää että 12. pelaajan eli fanien mukanaolo kotona ja vieraissa on hienoa. Parhaimmillaan hurmos on sitä luokkaa, ettei sen arvoa voi mitata millään rahalla.
Sinut tunnetaan ennen kaikkea laitapakkina, mutta tiettävästi myöskään maalivahdin tehtävät eivät ole sinulle täysin vieraita. Pitääkö paikkansa?
– Hyvin on kotiläksyt tehty. Jouduin puoleksi tunniksi maaliin muutama vuosi sitten Kokkolassa, kun tapahtui loukkaantuminen ja varaveskaria ei ollut mukana. Kai se vähän karaisi, mutta muuten en löydä siitä kokemuksesta hirveästi mitään positiivista, kun vielä hävisimme 1-0. En ymmärrä miksi kukaan haluaisi jalkapallossa maalivahdiksi!
Mitä mieltä olet alkukaudesta; HIFK:n puolesta sekä omalta osalta?
– Tyydyttävä arvosana molemmilta osin. Kauden aloitus oli erittäin pirteä, mutta olemme silti etenkin kotona menettäneet liikaa pisteitä omaa hölmöyttämme. Itselläni hyvän ja huonon päivän ero on pysynyt aika pienenä. Siihen ei kyllä voi olla tyytyväinen, että kentältä on tullut itse poistuttua useammin tappio niskassa kuin kolmeen pisteen kanssa.
Kuinka Chelsea pärjää ensi kaudella?
– Kyllä sieltä joku pokaali tulee. Viimeistään pikku-Mourinho pitää huolen että kasassa on joukkue eikä lauma yksilöitä. Stamford Bridge palaa valloittamattomaksi linnakkeeksi.
Tuntemattomassa sotilaassa sotamies Vanhala kantaa liikanimeä ”ylen sankia priha” (hyvin lihava mies). Onko Timo Prihaa herjattu samalla tavalla?
– Heh heh, en ollut kuullutkaan tästä käännöksestä. Tykkään kyllä liikkua vapaa-ajallakin, joten edellä mainitun kaltaista tilannetta ei ole varsinaisesti päässyt syntymään. Katsotaan sitten peliuran jälkeen tapahtuuko ”timojutilat”.
Mitä pidät HIFK:n tämän kauden kotikentästä eli Brahen kentästä?
– Sijainniltaan ja tunnelmaltaan Braku on erinomainen kotikenttä ainakin itselleni. On kiva kun voi liikkua treeneihin fillarilla tai sporalla eikä tarvitse ajaa jonnekin metsän keskelle. Eikä tekonurmestakaan nyt kovin suurta miinusta tule, koska ne ovat nykyään niin arkipäivää. Peleissä meidän pitäisi itse asiassa pystyä kentällä hyödyntämään katsomotunnelmaa vieläkin tehokkaammin.
– Vielä kun katsomo-olosuhteita pystytään entisestään kehittämään byrokratiasta ja vastarannan kiiskeistä huolimatta, niin puitteet tulevat olemaan loistavat. Lisäkatsomon rakentaminen oli hyvä osoitus siitä, että teot ovat ainakin tältä osin puheiden tasolla.
Onko vielä jotakin mitä itse haluaisit sanoa tai kommentoida? Sana on vapaa!
– Terveisiä lehtereille. Vi är överallt!
Kuvat: Henrik Alfthan, Patrik Sjögren
